Taimikoiden ja nuorten metsien hoidon työnjäljessä yhä kehitettävää

Suomen metsäkeskus tarkasti vuonna 2018 maastossa taimikon varhaishoidon ja nuoren metsän hoidon töitä, joihin oli haettu Kemera-tukea. Maastotarkastuksissa havaittiin merkittävästi Kemera-tuen rahoitusehdoista poikkeavaa ja virheellistä työnjälkeä. Virheelliseksi todetun työn osuus nousi edellisvuoteen verrattuna sekä otanta- että harkintatarkastetuilla kohteilla.

Suomen metsäkeskus tarkasti viime vuonna maastossa kaikkiaan noin 1 800 kohdetta, joilta metsänomistajat olivat jättäneet taimikon varhaishoidon tai nuoren metsän hoidon toteutusilmoituksen ja hakeneet Kemera-tukea. Tarkastettua pinta-alaa oli yhteensä 9 374 hehtaaria.

Otantatarkastettujen taimikon varhaishoitokohteiden pinta-alasta 86 prosenttia täytti Kemera-tuen rahoitusehdot ja nuoren metsän hoidon pinta-alasta 74 prosenttia. Edellisvuonna 2017 tarkastetusta taimikon varhaishoidon pinta-alasta oli tukikelpoista 94 prosenttia ja nuoren metsän hoidon pinta-alasta 78 prosenttia.

Harkintatarkastetuissa kohteissa varhaishoitokohteiden pinta-alasta 73 prosenttia täytti Kemera-tuen rahoitusehdot ja nuoren metsän hoidon pinta-alasta vain 56 prosenttia. Vastaavat luvut olivat vuonna vuonna 2017 taimikon varhaishoidossa 77 ja nuoren metsän hoidossa 64 prosenttia.

Maakunnallisessa vertailussa otantatarkastetuilla taimikon varhaishoitokohteilla laatu oli parasta Etelä-Savossa, Varsinais-Suomessa sekä Pohjois-Pohjanmaalla ja heikointa Pohjanmaalla, Pirkanmaalla sekä Lapissa. Nuoren metsän hoidossa parasta työnjälkeä mitattiin otantatarkastuskohteilla Etelä-Karjalassa, Kymenlaaksossa sekä Etelä-Pohjanmaalla ja heikointa Lapissa, Pohjanmaalla sekä Keski-Suomessa. Maakunnalliset otantatarkastusmäärät ovat osassa maakuntia pieniä, mikä vaikuttaa vertailutuloksiin.

Varovaiset harvennukset ja tekemättömät työt johtivat tuen hylkäämiseen

Yleisin syy taimikon varhaishoidon Kemera-hakemusten hylkäämiseen oli taimikon liian varovainen perkaus, jolloin puusto oli jäänyt liian tiheäksi. Varhaishoidon hakemuksia hylättiin myös noin 67 hehtaarin alalta, koska töitä ei ollut tehty ilmoituksesta huolimatta.

Nuoren metsän hoidon Kemera-hakemuksia hylättiin eniten liian pienen poistuman vuoksi. Myöskin nuoren metsän hoidon hakemuksia hylättiin, koska ilmoitettuja metsänhoitotöitä ei ollut tehty. Tarkastuksissa paljastui, että ilmoitettujen mutta tekemättömien töiden pinta-ala oli huolestuttavan suuri, lähes 310 hehtaaria.

- Osalla ylitiheiksi arvioiduilla harvennuskohteilla tehtiin tarkastuksen pohjalta korjaavia töitä. Näiden korjausten jälkeen voitiin Kemera-tuki vielä myöntää. Vaikka Kemera-tuen rahoitusehdot eivät aina täyttyisikään, voi työn lopputulos olla siitä huolimatta metsänhoidollisesti hyvä, sanoo rahoitus- ja tarkastuspäällikkö Mikko Korhonen Suomen metsäkeskuksesta.

Lisätietoa taimikon varhaishoidon ja nuoren metsän hoidon tarkastustuloksista vuonna 2018 on Suomen metsäkeskuksen verkkosivuilla.

Huolellisesti laadittu hakemus nopeuttaa käsittelyä

Kemera-tukihakemus kannattaa täyttää huolella ja antaa pyydetyt selvitykset. Näin hakemuksen käsittely ja tuen maksu sujuvat nopeammin.

Metsäkeskukselle toimitetuissa taimikon varhaishoidon ja nuoren metsän hoidon hakemusasiakirjoissa on useasti puutteita, jotka aiheuttavat lisäselvitystyötä.

Hakemuksissa on usein mukana hoitokohteita, jotka ovat saaneet alle 10 vuotta sitten vanhan Kemera-lain mukaista tukea. Kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain mukaan taimikon varhaishoitoon ja nuoren metsän hoitoon ei voida myöntää tukea, ellei ole kulunut kymmentä vuotta samalla kohteella rahoitetun kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain (1094/1996) mukaisesta nuoren metsän hoitotyöstä tai metsänviljelystä.

Tuenhakija voi helposti selvittää vanhan Kemeran-lain hankkeiden tilannetta avointa metsätietoa hyödyntämällä. Metsäkeskuksen Metsään.fi-verkkosivujen avoimen metsätiedon osiossa on karttapalvelunäkymä, josta voi hakea työlajeittain vanhan Kemera-lain mukaisia hankkeita ja selvittää niiden toteutusaikoja.

Omavalvonta parantaa Kemera-töiden laatua

Metsänhoitotöiden laatua voidaan parantaa myös töiden omavalvonnalla. Kun työn tekijä mittaa tekemänsä metsänhoitotyön jälkeä ja vertaa sitä annettuihin ohjeellisiin arvoihin, työn laatu paranee. Vastaavasti työn tekijän tuottamaa mittaustulosta metsäalan toimijat voivat hyödyntää monella eri tapaa. Metsälakien valvonnan ja tiedonkeruun digitalisoituminen helpottaa omavalvontatiedon käsittelyä ja varmentamista entisestään.

Metsänhoitotöiden omavalvonnassa voi käyttää apuna Metsäkeskuksen Laatumetsä-mobiilisovellusta, joka kulkee puhelimen mukana maastossa.

Omavalvonnan maksuttomiin verkkokoulutuksiin voi ilmoittautua Metsäkeskuksen Koulutukset ja tapahtumat -verkkosivuilta.


Lisätietoja:
Mikko Korhonen
rahoitus- ja tarkastuspäällikkö
puh. 040 352 3090
mikko.korhonen(at)metsakeskus.fi

Aki Hostikka
rahoituksen ja tarkastuksen palvelupäällikkö
puh. 050 4068 987
aki.hostikka(at)metsakeskus.fi