Metsätalouden vesiensuojelu

Metsätalouden aiheuttama vesistökuormitus on luonteeltaan hajakuormitusta, joka syntyy erillisten metsätalouden toimenpiteiden yhteydessä. Kuormitus on lähinnä maa-ainesten irtoamisesta johtuvaa kiintoainekuormitusta. Merkittävintä kuormitus on herkillä latvavesistöillä, joissa metsätalous voi olla ainut lisäkuormittaja.

Metsätalouden vesiensuojelun tavoitteena on minimoida toimenpiteistä aiheutuva vesistökuormitus. Suunnitteluvaiheessa selvitetään toimenpiteen johdosta mahdollisesti syntyvät kuormitustekijät ja suunnitellaan toimenpiteet siten, että kuormitusta syntyy mahdollisimman vähän.

Paikkatiedoista saadaan taustatietoa, jonka avulla on mahdollista tehostaa suunnittelua. Tietojen avulla ei voida yksistään tehdä tulkintoja tai päätöksiä. Aineistot eivät poista maastosuunnittelun tarvetta, mutta niiden avulla on mahdollista suunnata suunnittelua vesiensuojelun kannalta oleellisimmille kohteille. Tällä sivulla on esitelty muutamia perusaineistoja. Laajemmin aineistoja on koottu Suometsänhoidon paikkatietoaineistot -palveluun.

• Suometsänhoidon paikkatietoaineistot -esittely
  • Karttapalvelussa on kerrottu aineistojen käytöstä suometsänhoidon yhteydessä ja miten ne voidaan ottaa käyttöön.
• Suometsänhoidon paikkatietoaineistot -karttapalvelu
  • Karttapalvelussa on mukana aineistoja, joita voidaan käyttää suometsänhoidon suunnittelun apuna. Palvelussa olevia aineistoja on mahdollista käyttää myös mobiililaitteella. Ohje: Paikkatietoaineistojen selaaminen mobiililaitteella.

Alueellisia aineistoja

• Ojitetut suometsät ja vesiensuojelu - suosituksia Etelä-Savon alueelle

• Ojitetut suometsät ja vesiensuojelu -suosituksia Kaakkois-Suomen alueelle

• Esimerkkejä valuma-aluekohtaisista kunnostusojituksen ja vesiensuojelun suunnitelmista Kaakkois-Suomen alueella

Webinaaritallenteet

• Suometsänhoidon paikkatietoaineistot metsäpalveluyrittäjille
• Vesiensuojelun työkalut
• Suometsänhoidon paikkatietoaineistot

Pintavesien virtausmallikartta

Virtausmallikartoissa kuvataan tieto yläpuoleisen valuma-alueen pinta-alasta, kaltevuudesta sekä veden virtausnopeudesta. Virtausmallikartat on tarkoitettu avuksi vesiensuojelun suunnitteluun esimerkiksi kunnostusojitusten ja maanmuokkauksen yhteydessä. Ne soveltuvat hyvin käytettäväksi tukiaineistona eri maankäyttömuotojen toimenpiteitä suunniteltaessa. Virtausmallikartat ovat käytettävissä WMS-rajapinnan kautta.

• Pintavesien virtausmallin WMS

Ohjeita

• Ohje WMS-palvelun käyttöönottoon
• Vesiensuojelun virtausmallikarttapalvelun käyttöohje

Aineiston kuvaus

Virtausmallit on laskettu Maanmittauslaitoksen maastotietokannan sekä Suomen ympäristökeskuksen valuma–aluejaon perusteella. Aineisto on kuvattu tietojen perusteella teemoittain eri karttatasoilla. Ominaisuustiedot on esitetty jokaiselle kymmenelle metrille.

Tulokset kuvaavat tilannetta, jossa ojat on kaivettu kuten peruskartassa sekä oletuksella, että kaikki ojat ovat saman syvyisiä ja kokoisia. Tulosten luotettavuus heikkenee tasaisilla alueilla.

Paikkatietoaineisto ei korvaa maastosuunnittelun tarvetta eikä muita tietolähteitä. Lähtöaineistoissa voi esiintyä virheitä, jotka vaikuttavat laskennan tuloksiin. Tulkintoja ei tule tehdä yksittäisen havainnon perusteella.

• Tutustu tietotuotekuvaukseen

Esimerkkejä aineiston käyttökohteista

• Veden virtausreitit ja ojakohtaiset vesimäärät toimenpidealueella
  Aineiston perusteella voidaan tehdä päätelmiä toimenpidealueen ojakohtaisista vesimääristä ja siten kohdista, joissa maa-ainesten irtoamisen mahdollisuus toimenpidealueella on suurinta. Aineiston käyttöä voidaan tehostaa vertaamalla sitä GTK:n maalajikartoituksen tietoihin. Tietoja kannattaa käyttää maastosuunnittelun suuntaamisessa vesiensuojelun kannalta tärkeimmille kohteille. Maastosuunnittelun yhteydessä tarkastetaan mallin virtausreittien oikeellisuus sekä määritellään riskikohteiden maalaji tarkemmin. Tarvittaessa mallin tuloksia tulkitaan kerättyjen tietojen perusteella uudelleen.
   
• Valuma-alueen pinta-ala
  Mallin laskemaa tietoa yläpuolisen valuma-alueen pinta-alasta voidaan käyttää apuna vesiensuojelurakenteiden mitoituksessa. Aineisto on laskettu kolmannen jakovaiheen valuma-aluejaon perusteella jokaiselle valuma-alueelle erikseen. Yksittäistä tulosta ei voida siten käyttää esimerkiksi vesimuodostuman osalta, jonka valuma-alue koostuu useammasta kolmannen jakovaiheen alueesta.

• Kaltevuus
  Uoman kaltevuustietoa voidaan käyttää apuna määriteltäessä esimerkiksi kaivukatkojen ja pohjapatojen tarvetta sekä niiden paikkoja.

• Pintavesien kerääntyminen
  Yläpuoleisen valuma-alueen pinta-ala teeman avulla voidaan hahmottaa pintavesien kerääntymistä ja käyttää tietoa apuna esimerkiksi vesistöjen suojavyöhykkeen leveystarpeen määrittelyssä.

Maa-ainesten huuhtoutumisriskikartta

Geologian tutkimuskeskuksen digitaalisen maaperäaineiston sekä veden virtausmallin perusteella laskettu aineisto uomista, joissa veden laskennallinen virtausnopeus ylittää maalajin rajanopeuden. Maalajin rajanopeudella tarkoitetaan suurinta veden virtausnopeutta, jolloin maalajite ei lähde liikkeelle, eli ei synny eroosiota. Kartalla uomat on esitetty rajanopeuden ylittämisen mukaisissa luokissa. Aineistoa ei ole saatavilla kattavasti. Alueilla, joista aineistoa ei ole, voidaan hyödyntää pintamallin yhteydessä esiteltyä toimintatapaa.

Aineistoa voidaan hyödyntää vesiensuojelun suunnittelun tausta-aineistona. Aineisto ei kuitenkaan korvaa maastosuunnittelun tarvetta eikä muita tietolähteitä. Aineistoissa voi esiintyä eri tekijöistä johtuvia virheitä, jotka vaikuttavat laskennan lopputuloksiin. Kohteella oleva maalaji voi myös vaihdella ja poiketa laskennassa käytetystä. Tulkintoja ei tule tehdä pelkästään tämän aineiston perusteella. Lisätietoja ohjeessa.

Oheisella QR-koodilla saat aineiston nopeasti selattavaksi vaikka älypuhelimeen.

Maa-ainesten huuhtoutumisriskikartta -karttapalvelu

• Maa-ainesten huuhtoutumisriskikartan WMS
   

Ohjeita

• Vesiuomien maa-ainesten huuhtoutumisriskikarttapalvelun käyttöohje
• Tutustu tietotuotekuvaukseen
• Ohje WMS-palvelun käyttöönottoon
   

Kunnostusojituksen suunnittelu suojelusoiden läheisyydessä

Ympäristöministeriön rahoituksella on eri toimijoiden yhteistyönä kehitetty toimintamalli, jonka myötä ojasuunnittelijalle avautuu uudenlaisia mahdollisuuksia kunnostusojituksen suunnitteluun.

Suon toimiva vesitalous on suoluonnon monimuotoisuuden edellytys. Suojelualueiden ulkopuolisten ojitusten etävaikutukset ovat muuttaneet suuren joukon soita kuivattamalla niitä sekä aiheuttamalla niiden karuuntumista. Suojelusuon läheisyydessä on mahdollista usein melko pienillä toimilla saada aikaan suoluonnolle suurta hyötyä palauttamalla suolle alun perin kuulunutta vettä. Veden palauttaminen tarkoittaa sopivaan kohtaan suojelusuolle kaivettavia johdeojia, joita pitkin vesi saadaan levittäytymään suon luontaisiin virtausreitteihin. Veden palauttamisen suunnittelu toteutetaan yhteistyössä Metsähallituksen ennallistamisasiantuntijan kanssa.

Veden palauttaminen suolle hyödyttää myös ojituksen tekijöitä, sillä suojelusuota voidaan käyttää ravinteiden ja kiintoaineen pidättäjänä vesiensuojelurakenteiden tapaan. Usein veden palauttaminen johtamalla se suolle on myös taloudellisesti kannattavaa verrattuna laskuojien kaivamiseen suojelusuon ohitse.

• Vedenpalauttamiseen soveltuvat suojelusuot, WMS
   
• Toimintamallin esittely: Tarinakartta
  • Toimintamallin ohjeistus
• Kunnostusojituksen suunnittelu suojelusoiden läheisyydessä -karttapalvelu
  • Karttapalvelun käyttöohje 
• Loppuraportti: Veden palauttaminen kuivuneille suojelusoille

Valuma-alue

Valuma-alueella tarkoitetaan aluetta, josta vedet kerääntyvät tarkasteltavalle kohteelle esim. vesiensuojelurakenteelle. Valuma-alueen pinta-ala on tärkein tieto vesimäärän arvioinnissa, joka taas on perusteena vesiensuojelurakenteiden, kuten laskeutusaltaiden, virtaamansäätörakenteiden tai pintavaluntakenttien mitoituksessa.

Valuma-alueen määritystyökalu pienille valuma-alueille

Valuma-alueen määritys -työkalu toimii karttapalveluna Metsäkeskuksen palvelimella (kuva 1). Työkalu käyttää ArcMap -ohjelmalla valmiiksi laskettuja Flow Direction ja Flow Accumulation rasteri-tiedostoja. Laskennan laajuuden määrittämiseen käytetään Suomen ympäristökeskuksen jako3 – valuma-aluejakoa (Laskenta antaa tuloksen kerrallaan vain purkupisteen mukaisen 3 -jakovaiheen valuma-alueen osalta. Isompien, useammalle 3 -jakovaiheelle ulottuvien alueiden määrittelyyn voi käyttää esim. Value -työkalua).

Työkalu käyttää valmiiksi laskettuja aineistoja. Pintavesien virtausreitin laskennassa ei ole erikseen huomioitu peruskartalla olevia uomia, tästä johtuen virtausreitti poikkeaa usein peruskartassa ja maastossa olevien uomin sijainnista. Tämän takia on tärkeää, että purkupisteen määrittelyn ja tulosten tulkinnan apuna käytetään työkalun käyttämää virtausmallia.

Työkalua on mahdollista käyttää internet-selaimessa alla olevan linkin kautta tai ottaa käyttöön geoprosessointipalveluna, joka mahdollistaa laskennan tulosten tallentamisen käyttäjän omaan sisältöön.

Ensisijaisesti työkalu ja tausta-aineistot on tarkoitettu työvälineeksi hankkeita suunnitteleville henkilöille. Käyttöä ei kuitenkaan ole rajattu ennakkoon. Työkalun käyttämisessä on kuitenkin aina muistettava, että tuloksiin liittyy epävarmuuksia. Työkalulla tehtävä valuma-aluemääritys on tarkoitettu täydentämään muista tietolähteistä saatuja tietoja, eikä sitä pidä koskaan käyttää ainoana tietolähteenä päätöksenteossa.

Kuva 1 Karttapalvelun avausnäkymä.

• Avaa palvelu
• Tai mobiililaitteella QR–koodilla

• Valuma-alueen määritys -työkalun käyttöohje geoprosessointipalveluna
• Valuma-alueen määritys -työkalun käyttöohje karttapalvelussa
• Tietotuotekuvaus valuma-aluemääritystyökalu
• Ohje 2m-10m virtausmalliainesto
• Tietotuotekuvaus 2m-10m virtausverkko
• Tietotuotekuvaus 2m-10m maanpintamalli
• Valuma-alueen määritys tulosten tulkinta
• Lisätietoja vesiensuojelurakenteiden suunnittelusta ja mitoituksesta