Siirry pääsisältöön

Metsää koskevia säädöksiä

Metsälain ohella metsän käyttöä säätelevät muun muassa seuraavat lait: 

Laki metsätuhojen torjunnasta

Laki metsätuhojen torjunnasta eli metsätuholaki on säädetty rajoittamaan muun muassa puutavaravarastoista ja myrskytuhoista kasvavalle puustolle muodostuvaa hyönteis- ja sienituhovaaraa. 

Laki rajoittaa tuoreen havupuutavaran kesäaikaista varastointia metsässä ja sen läheisyydessä, jotta metsien tuhohyönteisten määrä pysyisi alhaisena. Velvoitteet kohdistuvat puutavaran omistajaan.  

Hakatun puutavaran lisäksi metsistä tulee kuljettaa pois vahingoittuneita havupuita, eli esimerkiksi tuulen tai lumen vaurioittamia havupuita, joista voi levitä metsätuhoja aiheuttavia hyönteisiä.  

Metsätuholain velvoitteita: 

1. Tuore puutavara on poistettava määräaikaan mennessä 

Edellisen vuoden syyskuun alun ja kuluvan vuoden toukokuun lopun välisenä aikana kaadettu havupuutavara on kuljetettava pois hakkuupaikalta tai välivarastosta heinä-elokuussa. Poistamisvelvoite vaihtelee sen mukaan, ollaanko eteläisessä (A), keskisessä (B) vai pohjoisessa (C) Suomessa. Mäntypuutavara tulee poistaa kuusipuutavaraa aikaisemmin. Metsätuholain aikarajat ja vyöhykkeet 1.1.2022 alkaen on kuvattu oheisessa kartassa. 

Lisäksi kuluvan vuoden kesä-elokuussa A-alueella kaadettu kuusipuutavara on kuljetettava pois 30 päivän sisällä hakkuusta. Puutavaran poistovelvoite koskee käyttötarkoituksesta riippumatta puutavaraa, joka on tyviläpimitaltaan yli 10 senttimetriä. 

Mäntypuutavaraa koskevia velvoitteita ei sovelleta hakkuupaikalla tai välivarastossa sijaitsevaan yksittäiseen puutavara- tai energiapuupinoon, jonka tilavuus on enintään 50 kiintokuutiometriä. Pino katsotaan yksittäiseksi, jos se sijaitsee vähintään 200 metrin päässä muista vastaavista pinoista.  

Poistovelvoitetta ei sovelleta puutavarapinoon, jonka tilavuudesta enintään puolet on tyviläpimitaltaan yli 10 senttimetriä olevaa mänty- tai kuusipuutavaraa. Poistovelvoite ei myöskään koske jo kuollutta puuta tai lahopuuta. 

Jos et puutavaran omistajana pysty poistamaan puutavaraa siten kuin metsätuhojen torjunnasta annettu laki edellyttäisi, tee metsätuhojen leviämisen estämiseksi jokin tai joitakin seuraavista toimenpiteistä: 

  • peitä puutavara (mäntypuutavara peitetään ennen pystynävertäjien parveilua ja kuusipuutavara ennen kirjanpainajien parveilua) 
  • kastele puutavaraa vähintään kahdeksan viikon ajan käyttäen vähintään 50 millimetriä vettä vuorokaudessa alkaen viimeistään neljä viikkoa ennen mainitussa momentissa säädettyjä puutavaran poiskuljettamisen määräaikoja 
  • kuljeta ennen pystynävertäjien parveilua kasatun mäntypuutavarapinon pintaosa pois 
  • kuori puutavara 
  • käsittele puutavara tuhohyönteisten iskeytymistä vastaan tarkoitetulla hyväksytyllä kasvinsuojeluaineella viimeistään tuhohyönteisten parveillessa 
  • sijoita mäntypuutavara riittävän etäälle saman puulajin metsiköstä 
  • peitä mäntypuutavarapinon pintakerros lehtipuukerroksella ennen pystynävertäjien parveilua 
  • peitä kuusipuutavarapinon pintakerros lehtipuukerroksella tai mäntypuulla, jonka tyviläpimitta on alle 10 senttimetriä ja joka ei ole kaarnoittunut ennen kirjanpainajien parveilua 
  • huolehdi muulla tavoin siitä, ettei puutavarasta pääse merkittävästi leviämään metsätuhoja aiheuttavia hyönteisiä 

Muunlainen huolehtiminen on esimerkiksi C-alueella kuusipuutavarapinon pintaosan kuljettaminen pois metsästä sellaisenaan tai haketettuna aikaisintaan tuhohyönteisten puutavaraan iskeytymisen jälkeen ja ennen puutavaran poiskuljettamiselle säädettyjä määräaikoja. Pintaosa on poistettava 50 senttimetrin paksuudelta. A- ja B-alueella pintaosan poiskuljettaminen on riittävä toimenpide, jos se toistetaan 30 päivän sisällä ensimmäisestä poiskuljettamisesta. 

2. Poista myrskytuhoalueilta vahingoittuneet puut 

Myös vahingoittunut havupuu on poistettava metsästä, jos sen määrä ylittää metsätuholaissa määritellyt rajat. Korjaa puiden omistajana mahdolliset vahingoittuneet puut kuten tuulenkaadot metsiköistä ja välivarastoista ennen edellä mainittuja alueellisia määräaikoja. Poista vahingoittuneet, tyviläpimitaltaan yli 10-senttimetriset kuusipuut 10 kuutiometriä hehtaarilla ylittävältä osalta ja kaarnoittuneet, tyviläpimitaltaan yli 10-senttimetriset mäntypuut 20 kuutiometriä hehtaarilla ylittävältä osalta. 

Vahingoittuneiden puiden jättäminen 10 § ja Natura-2000 -alueille

Maanomistaja voi metsälain 10 §:ssä tarkoitetulla erityisen tärkeällä elinympäristöllä ja metsälain soveltamisalaan kuuluvalla Natura 2000 -verkostoon kuuluvalla alueella jättää alueelle vahingoittuneita puita enemmän kuin lainkohtien mukaan on sallittu.

Maanomistajan tulee ilmoittaa vahingoittuneiden puiden poistamatta jättämisestä Suomen metsäkeskukselle.

3. Omavalvonta 

Laki metsätuhojen torjunnasta velvoittaa ammattimaiset toiminnanharjoittajat eli ammattimaiset puunkorjaajat ja -hankkijat sekä valtion mailla metsätaloutta harjoittavan Metsähallitus Metsätalous Oy:n toteuttamaan omavalvontaa.  

Omavalvonnan tavoitteena on huolehtia siitä, että metsätuholain velvoitteet täyttyvät ja tuore puutavara kuljetetaan määräaikoihin mennessä pois hakkuupaikalta tai välivarastosta.   
Omavalvontavelvollisuuden täyttämiseksi toiminnanharjoittajan on laadittava omavalvontasuunnitelma ja nimettävä vastuuhenkilö. Ammattimainen toiminnanharjoittaja on velvollinen tekemään Metsäkeskukselle omavalvontailmoituksen, jos lain ja velvoitteiden noudattaminen on vaarassa estyä. 

4. Juurikäävän torjunta 

Metsän hakkaajan on huolehdittava kivennäis- ja turvemaalla tehtävän hakkuun yhteydessä juurikäävän torjunnasta juurikäävän leviämisen riskialueella toukokuun alun ja marraskuun lopun välisenä aikana. 

Juurikäävän leviämisen riskialueet ovat metsälaissa tarkoitetut, oheisella kartalla kuvatut eteläinen (vihreä alue) ja keskinen Suomi (lila alue). 

Juurikääpää on torjuttava, jos sen leviämisen riskialueella on:
1) kivennäismaalla ennen hakkuuta mäntyä tai kuusta taikka molempia yhteensä yli 50 prosenttia metsikön puuston tilavuudesta;
2) turvemaalla ennen hakkuuta kuusta yli 50 prosenttia metsikön puuston tilavuudesta;
3) eteläisen Suomen alueella turvemaalla ennen hakkuuta mäntyä tai kuusta taikka molempia yhteensä yli 50 prosenttia metsikön puuston tilavuudesta.

Hakkuun yhteydessä ei tarvitse huolehtia torjunnasta riskialueella, jos:
1) terminen kasvukausi ei ole alkanut;
2) hakkuuvuorokauden alin lämpötila hakkuukohteella on alle 0 celsiusastetta;
3) maassa on yhtenäinen lumipeite; tai
4) hakkuun kohteena olevan metsän sijaintikunnan alin lämpötila on hakkuuta edeltävällä kolmen viikon jaksolla ollut alle -10 celsiusastetta.

Juurikäävän torjunnan hyväksyttävät torjuntamenetelmät ovat kantokäsittely hyväksytyllä kasvinsuojeluaineella, puulajin vaihto lehtipuuksi uudistushakkuun jälkeen tai muu vaikutukseltaan vastaava toimenpide. Kantojen nosto ja kulotus eivät ole hyväksyttäviä torjuntamenetelmiä.

Kantokäsittely on tehtävä siten, että kaikki läpimitaltaan yli 10 senttimetriä olevat havupuiden kannot käsitellään. Kasvinsuojeluaineen tulee peittää vähintään 85 prosenttia kunkin käsiteltävän kannon pinnasta.

Kantojen nosto tai uudistusalueen kulotus eivät ole hyväksyttäviä torjuntamenetelmiä. Kantokäsittely on tehtävä siten, että kaikki läpimitaltaan yli 10 senttimetriä olevat havupuiden kannot käsitellään. 

Juurikääväntorjunta-aineen ostaminen ja levittäminen edellyttää kasvinsuojelututkintoa. Kasvinsuojelututkinnon suoritat tenttimällä joko kurssin yhteydessä tai verkossa itseopiskelun jälkeen. Tutkinto on maksullinen ja todistus on voimassa viisi vuotta.  

Metsätuhoalueilla sovelletaan metsälakia normaalisti ja metsänkäyttöilmoitukset tulee tehdä sen mukaisesti. Metsänkäyttöilmoitukselle on merkittävä myös hakkuun tarkoitukseksi metsätuhoalue ja lisätiedoissa ilmoitetaan tuhonaiheuttaja. 

Riistavahinkolaki

Riistavahinkolaissa säädetään muun muassa hirvieläinten yksityisille maanomistajille aiheuttamien metsävahinkoja korvaamisesta. Valtion varoista voidaan korvata taloudellisia menetyksiä, jotka syntyvät taimikon tai sitä varttuneemman puuston arvon merkittävästä alenemisesta, vahinkoalueen välttämättömästä täydennysviljelystä ja uudelleen metsityksestä sekä metsänviljelyaineiston arvon merkittävästä alenemisesta. Korvausten määräytymisestä ja laskennasta säädetään tarkemmin asetuksella.

Kestävän metsätalouden määräaikainen rahoituslaki

Kestävän metsätalouden määräaikaisessa rahoituslaissa säädetään yksityismetsien metsänhoitotöistä, joihin on mahdollista saada valtion tukea. Maa- ja metsätalousministeriö ohjaa rahoitustukien käyttöä. Hankekohtainen tuki määräytyy työlajin ja metsän sijainnin perusteella. Tuki on veronalaista ja sitä haetaan Metsäkeskuksesta. Tukea voidaan myöntää laissa määritellyille yksityisille maanomistajille. 

Valtion tukea voidaan käyttää toimenpiteisiin, joilla turvataan puuntuotannon kestävyyttä ja metsien biologista monimuotoisuutta. Lisäksi voidaan tukea metsäluonnon hoitohankkeita, kuten maiseman ja tärkeiden elinympäristöjen hoito- ja kunnostustöitä.

Laki metsänhoitoyhdistyksistä

Laissa metsänhoitoyhdistyksistä säädetään metsänhoitoyhdistysten tehtävistä ja hallinnosta. Metsänhoitoyhdistysten tehtävänä on tarjota jäsenilleen metsän omistamiseen ja metsätalouden harjoittamiseen liittyviä palveluja. Metsänhoitoyhdistyslakia uudistettiin laajasti vuonna 2015, minkä jälkeen yhdistykseen kuuluminen on ollut vapaaehtoista, ja Metsäkeskuksella ei enää ole ollut metsänhoitoyhdistysten valvontaan liittyviä tehtäviä. 

Luonnonsuojelulaki

Luonnonsuojelulaissa säädetään muun muassa erityyppisistä luonnonsuojelualueista, suojelluista luontotyypeistä, maisema-alueista ja suojelluista pesäpuista. Luonnonsuojelulaissa säädetään myös lajisuojelusta, joka koskee rauhoitettuja ja uhanalaisia lajeja, erityisesti suojeltavia lajeja sekä EU-säännöksiin perustuvaa lajisuojelua. Erityisesti suojeltujen lajien säilymiselle tärkeät viranomaisen määrittelemät esiintymispaikat on säilytettävä. EU:n luontodirektiivillä tiukasti suojeltujen eläinlajien, kuten liito-oravan, lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty.

Yksityistielaki

Yksityistielaki koskee kaikkia yksityisteitä, joihin muillakin kuin vain kiinteistönomistajalla on käyttöoikeus. Tietä, joka on tarkoitettu pääasiassa metsätalouden edellyttämiä kuljetuksia varten, sanotaan metsätieksi. 

Nykyinen yksityistielaki on tullut voimaan vuonna 2019. Uudistuksessa aiemman vastaavan lain keskeiset periaatteet ovat säilyneet pitkälti ennallaan. Kuntien tielautakunnat on lainuudistuksen yhteydessä lakkautettu ja niiden tehtävät on siirretty muille toimijoille.

Muita metsän käyttöön vaikuttavia lakeja

Metsien käyttöön vaikuttavat myös esimerkiksi maankäyttö- ja rakennuslaki sekä vesilaki

Maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetään alueiden käytön ohjausjärjestelmästä. Eriasteiset kaavat voivat sisältää myös metsien käyttöä koskevia rajoituksia. 

Vesilaissa säädetään ojituksesta ja siihen liittyvästä ilmoitus- ja toimitusmenettelystä. Vesilaissa ovat myös säännökset tiettyjen vesiluontotyyppien suojelemisesta. Suojeltuihin vesiluontotyyppeihin, joiden luonnontilan vaarantaminen on kielletty, kuuluvat muun muassa lähteet, enintään yhden hehtaarin suuruiset lammet ja muualla kuin Lapin maakunnassa sijaitsevat norot.