Biojalostamot tarvitsevat puuta – Tieverkon ja varastoinnin parannustarpeita selvitetään kyselyllä Pohjois-Suomessa

Pohjois-Suomeen suunnitellaan uusia biojalostamoita, jotka lisäävät tulevaisuudessa puunkuljetuksia. Miten kuljetukset voidaan hoitaa tehokkaasti nykyisiin ja tuleviin tuotantolaitoksiin? Minne tarvitaan puuterminaaleja ja välivarastoja? Onko tiestö riittävän hyvässä kunnossa? Näihin kysymyksiin haetaan nyt vastauksia koko pohjoisen Suomen kattavalla kyselyllä.

Suomen metsäkeskuksen Pohjoisen puun tiet –hankkeen kyselyssä haetaan kartalle paikannettavia ongelmakohtia ja terminaali- ja varastoalueita. Kyselyssä voi ehdottaa myös parannuksia tiestön kunnossapitoon, puunkuljetustoimintoihin ja yritystoimintaan.

Kysely lähetetään ensi vaiheessa Pohjois-Suomen alueen puun ostajille, myyjille, kuljetusyrittäjille, kunnille ja seudullisille kehittäjille sekä tieisännöitsijöille. Kyselyyn voi vastata jatkossa myös Pohjoisen puun tiet –hankkeen nettisivuilla.

Kysymyspatteria on rakennettu hankkeen asiantuntijaryhmässä, jossa on mukana metsäalan toimijoita, Metsähallitus sekä maakunnan liiton ja ely-keskuksen asiantuntijoita.

Lisätietoja kyselystä ja Pohjoisen puun tiet –hankkeesta:
Riku Huhtinen, Suomen metsäkeskus, puh. 050 401 4297

Lisätietoja aiheesta:
Jani Jaakkola, hankintapäällikkö, Pölkky Metsä, puh. 0400 926 584
Pasi Eskola, kuljetusyrittäjä, Kuljetusliike Eskola Oy, puh. 044 4333 101
Juha Pyhäjärvi, hankintapäällikkö, Metsähallitus, Rovaniemi puh. 0400 393 781

Pohjoisen puun tiet – hankkeen asiantuntijaryhmän jäsenten avauksia tieverkon ja varastoinnin kehitystarpeista:

Jani Jaakkola Pölkky Oy:stä painottaa tiestön kuntoa. ”Infran tulee olla kunnossa. Metsäpuolen toimijat, niin nykyiset kuin mahdolliset uudet toimijat käyttävät samaa infraa. Kun nykyisten toimijoiden toimintamahdollisuudet turvataan, luodaan samalla mahdollisuudet uusille investoinneille.

Alempiasteisen tieverkon kantavuus tulee turvata paremmin myös kelirikon aikana ja korjaustöitä sekä ennakoivaa huoltoa tieverkolle tulee tehdä painorajoitetun ajan lyhentämiseksi. Terminaaliverkosto esim. Ämmänsaaren junaterminaali tulee laittaa kuntoon. Puutavaran juontamiseksi välivarastoihin kelirikon alla tulee tehdä laajempi terminaaliverkosto käyttökohteista kauimmaisiin paikkoihin. Tiestö pitää olla siinä kunnossa, että se mahdollistaa teollisuuden ympärivuotisen toiminnan ilman keskeytyksiä raaka-aine huollossa.”

Kuljetusyrittäjä Pasi Eskola Kiimingistä nostaa esille haasteita, joita siirtyminen raskaampaan kuljetuskalustoon on aiheuttanut. ”Pikaisesti toteutettu puutavara-autojen painojen nostamisen yhteydessä ei muutoksessa ole huomioitu muita tekijöitä, kuten raskaamman kaluston liikennöinnin mahdollistaminen alempiasteisella tieverkostolla. Uusille suuremmille puutavara-autoille tulisikin suunnitella reittejä, joilla liikennöinti on mahdollista eikä yritettäisikään mennä tieverkostolle, jolle raskaampaan kuljetuskalustoa ei lähtökohtaisesti ole suunniteltu. Myös viimevuosien aikana heikentynyt talvikunnossapito erityisesti alempiasteisella tieverkostolla ja yksityisteillä aiheuttaa jatkuvia haasteita raakapuun kuljetusten sujuvuudelle.”

Juha Pyhäjärvi Metsähallituksesta Rovaniemeltä korostaa, että metsätalouden kuljetukset on voitava turvata myös tulevaisuudessa. ”Koko pohjoisen metsätalouden kannalta on hyvä selvittää tärkeimmät kuljetusväylät. Usein puukuljetukset lähtevät liikkeelle vähäliikenteisiltä, alemman asteen tieverkolta, joilla muu liikenne on vähentynyt vuosien kuluessa. Teiden kunnostukset ja huollot on resurssien pienentyessä osattava kohdistaa oikein ja siihen tästä selvityksestä saadaan vastaus.”