Energiapuun korjuun laatu vaihtelee liian paljon

Joka neljäs energiapuun korjuukohde säästyi puustovaurioilta vuonna 2013. Pahimmin vaurioituneilla kohteilla lähes joka toinen kasvamaan jätetty puu oli vahingoittunut. Korjuujälkeä on mahdollista parantaa kaikilla energiapuuhakkuilla. Nyt epäonnistumisia on Metsäkeskuksen tarkastusten perusteella liikaa.

Energiapuun korjuujälki todettiin hyväksi 43 prosentilla tarkastuskohteista, jotka edustivat 41 prosenttia pinta-alasta. Huomautettavaa oli 51 prosentilla kohteista ja pinta-alasta. Kokonaan virheelliseksi luokiteltiin 6 prosenttia kohteista ja pinta-alasta 8 prosenttia. Virheellisten määrä on laskenut edellisestä vuodesta parilla prosentiyksiköllä, huomautettavien osuus on vastaavasti kasvanut. Parasta korjuujälki oli Metsäkeskuksen Etelä-Savon sekä Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueilla. Lounais-Suomessa tulokset olivat heikoimmat, vain joka viides kohde oli luokiteltu hyväksi.

Runsaat puustovauriot olivat merkittävin syy heikkoon korjuujälkeen. Valitettavan usealla kohteella hakkuu oli toteutettu liian voimakkaana, kasvamaan oli jäänyt liian vähän puustoa suosituksiin nähden.

Metsäkeskus tarkasti vuonna 2013 energiapuun korjuujälkeä 325 kohteella, yhteensä tarkastettiin 1 003 hehtaaria. Tarkastuksissa kiinnitetään huomiota kasvaamaan jääneelle puustolle aiheitettuihin vaurioihin, maastovaurioihin ja siihen, onko hakkuu toteutettu hyvää metsänhoitotapaa noudattaen.

Korjuujälkeä voidaan parantaa

Tarkastustulosten perusteella ennakkoraivaus vähentää puustovaurioita merkittävästi. Ennakkoraivatuilla kohteilla runkovaurioita todettiin 3,8 prosenttia, raivaamattomilla vaurioita syntyi 5,8 prosenttia. Ennakkoraivauksen merkitys on sitä suurempi, mitä tiheämpi lähtöpuusto on. Ennakkoraivaus tarkoittaa korjuuta haittaavan aliskasvoksen poistamista ennen varsinaista hakkuuta.

Runsaat puustovauriot aiheuttavat maanomistajille merkittävät taloudelliset tappiot, tulevissa hakkuissa metsänkasvatuksen taloudellisen tuloksen ratkaiseva tukkisaanto alenee ja puusto altistuu lahottajasienille. Hyvin tehty ennakkoraivaus parantaa merkittävästi korjuun tuottavuutta.

- Energiapuun hinnoittelussa tulisi entistä enemmän huomioida kohteen korjuuolosuhteet, mikä osaltaan motivoisi maanomistajia teettämään tai tekemään ennakoraivauksen sitä vaativissa kohteissa, ehdottaa Metsäkeskuksen rahoitus- ja tarkastuspalvelujen päällikkö Aki Hostikka.

Korjuun ja varsinkin lähikuljetuksen ajankohdan hyvällä suunnittelulla vähennetään usein urapainumien ja niistä aiheutuvien juurivaurioiden syntymistä. Juurten katkeaminen altistaa urien varressa kasvavat puut tuulituhoille. Energiapuukorjuussa maastovaurioita syntyy perinteistä ainespuuhakkuuta helpommin, koska maaperää suojaavaa hakkuutähdekerrosta ei ajourille tavallista hakkuuta vastaavaa määrää kerry.

Liian moni kohde harvennettu liian voimakkaasti

Luvattoman monella kohteella puustopääoma on pudotettu huomattavan alas, metsänkasvatussuosituksia ei ole noudatettu. Pahimmillaan kasvamaan on jätetty havupuuvaltaisissa metsissä alle 500 runkoa hehtaarille. Tämä on puumäärä, joka tyypillisesti on metsikössä päätehakkuuvaiheessa.

–Metsänomistaja menettää näin voimakkaiden hakkuiden seurauksena tukkia tuottavat harvennushakkuumahdollisuudet ja kärsii merkittävät taloudelliset tappiot. Hyvin harvaksi hakattu puusto on altis niin tuuli- kuin lumituhoillekin. Riski on sitä suurempi, mitä tiheämpi metsä on ollut ennen hakkuuta, huomauttaa Hostikka.

Vaikeissa olosuhteissa huolellisuuskaan ei aina riitä

Korjuukoneiden kuljettajien ammattitaito ja huolellisuus on kaikkein ratkaisevin laatuun vaikuttava tekijä. Vaikka korjuuolosuhteet olisivat  optimaaliset voi kuljettaja toimillaan aiheuttaa kelvotonta korjuujälkeä, mikä johtaa metsänomistajien merkittäviin tulonmenetyksiin. Toisaalta kuljettaja ei ole ihmeidentekijä, ennakkoraivaamattomassa, ylitiheässä pusikossa on nykykalustolla vaikeaa saada aikaan kelvollista korjuujälkeä.

–Kaikki edellytykset laadukkaaseen, jopa erinomaiseen energiapuun korjuun laatuun ovat tarkastustulosten perusteella olemassa. Sen saavuttaminen edellyttää kuitenkin eri tahojen saumatonta yhteistyötä, hyvää työn suunnittelua sekä ennen kaikkea koneenkuljettajien huolellisuutta monesti haastavissa korjuuolosuhteissa, painottaa Hostikka.

Lisätietoja 

Suomen metsäkeskus
rahoitus- ja tarkastuspalvelujen päällikkö Aki Hostikka
p. 029 432 5405, aki.hostikka@metsakeskus.fi

Alueellisesti lisätietoja antavat johtavat esittelijät
Yhteystiedot: www.metsakeskus.fi/yhteystiedot