Hämeen metsäohjelmaa toteutetaan toimijayhteistyönä

Jo käynnistyneet ja vielä työn alla olevat metsäteollisuuden investoinnit lisäävät raaka-aineen tarvetta 10–12 miljoonalla kuutiolla seuraavien 2–3 vuoden aikana. Myös hämäläismetsänomistajat odottavat sekä maakunnallisen kuitupuun että energiapuun käyttömäärien lähtevän nousuun jo vuoden 2016 talvihakkuukauden käynnistyessä.

Hämäläiset sahat, Versowood Oy ja Koskitukki Oy, arvioivat että vastaavasti tukkipuun käytön osalta ei  tapahdu suuria muutoksia vuosien 2011–2015 tukkipuukertymän tasoon suhteutettuna. Metsäohjelman kehittämistavoitteiden toteuttamiseksi laaditut toimenpiteet on priorisoitu ja toteutusvastuista neuvotellaan toimijoiden kanssa syksyn 2016 aikana.

Energiapuun ja kuitupuun lisäkäytölle lisääntyviä mahdollisuuksia

Merkittävimmät lisäämistavoitteet Hämeessä kohdistuvat sekä mänty- että koivukuitupuuhun. UPM Kymin sellutehdas Kymenlaaksossa tulee tarvitsemaan vuosittain lisää yhteensä noin 500 000–600 000 m3 mänty- ja koivukuitua, josta Hämeen osuus on arviolta vähintään puolet Hämeen metsäohjelman hakkuukertymän lisäyksestä.

Metsäkeskus laati Kymijärven uudelle voimalaitokselle hankinta-alueen hakkuumahdollisuustarkastelun. Raaka-ainepohjan selvitys toteutettiin hanketyönä Kymijärvi 2  investointipäätöksen tarpeisiin maaliskuussa 2016. Voimalaitoshanke on edennyt nyt investointisuunnitelmaksi ja päätös on parhaillaan Lahden kaupungin valtuustokäsittelyssä. Lahden uuden voimalaitoksen biopolttoaineiden vuotuinen lisäkäyttö olisi vuoden 2019 jälkeen noin 500–600 GWh, joten toteutuessaan investointipäätös tulee muuttamaan myös kuitu- ja energiapuun kaukokuljetusvirtoja yhä maakunnallisemmiksi Hämeessä.

Päijät-Hämeessä metsäenergian voimalaitoskäyttö on ollut vähäistä. Kanta-Hämeessä hyödyntäminen on ollut selkeästi intensiivisempää. Myös Metsä Group Oy Ääneskosken biotuotetehtaan puunhankinnan arvioidaan vaikuttavan Hämeen puuvirtoihin. Erityisesti harvennushakkuut Hämeessä lisääntyvät.

Maakuntakaavoja uudistetaan parhaillaan Kanta- ja Päijät-Hämeessä

Maakuntakaavojen uudistamistyötä on toteutettu Päijät-Hämeessä vuosina 2014–2016. Laadittu kaava on nyt ehdotusvaiheessa sidosryhmäpalautteen perusteella. Kanta-Hämeen maakuntakaavan uudistamistyö on käynnistynyt vuoden 2015 aikana ja on nyt viranomaisneuvotteluvaiheessa. Molemmista maakunnallista kaavoista on tarkoitus laatia strategisempi eli yleispiirteisempi maakuntakaava, joita kunnat tarkentavat osa- ja yleiskaavoilla. Metsätalouden edistämisen näkökulmasta yleispiirteisempi maakuntakaavoitus sujuvoittaa metsänhoitotöiden ja hakkuiden toteutusta maakunnassa, mutta asettaa myös korkeat seuranta- ja vaikuttamistavoitteet kunnan vastuulla olevien kaavojen valmisteluun.

Metsänhoito- ja luonnonhoitovarojen tuet hyödynnetty Hämeessä

Metsänhoitotöiden osalta maakunnallisesti sekä taimikon varhaishoito että taimikonhoito ovat edenneet työsuunnitelmien mukaisesti. Kemera-tuettujen töiden myöntövaltuudet ja toteutusmäärärahat vuodelle 2016 on käytetty elokuun alkuun mennessä. Metsureiden metsänhoitotöiden väheneminen alueellisten metsänhoitotarpeiden vastaisesti on valitettavaa myös Hämeessä. Luonnonhoidon resurssit ympäristötukirahojen muodossa on sidottu arvokkaiksi priorisoitujen elinympäristökohteiden määräaikaiseen suojeluun. Metsäalan luonnonhoitokortin näyttökokeita kohtaan on havaittu Hämeessä olevan lisääntynyttä kiinnostusta metsäammattilaisten ja koneellista puunkorjuuta tekevien taholta.

Aluekohtaiset tiedot hakkuutavoitteista ja toteutuneista hakkuista löydät
Puun myyntimäärät -taulukosta.
Hämeen alueellinen metsäohjelma ja luonnonhoidon toteutusohjelma.

Lisätietoja:
Jouni Rantala                                                           
elinkeinopäällikkö                                                  
Suomen metsäkeskus                                         
puh. 040 700 4115                                                  
jouni.rantala(at)metsakeskus.fi                      

Karen Wik-Portin
aluejohtaja
Suomen metsäkeskus
puh. 050 581 1780
karen.wik-portin(at)metsakeskus.fi