Hyvät konstit tarpeen metsätilan sukupolvenvaihdoksissa

Metsätiloista noin 15 000 vaihtaa omistajaa Suomessa vuosittain. Onko edullisinta myydä vai lahjoittaa metsätila perilliselle? Kannattaako pidättää hallintaoikeus? Omistajanvaihdos vaatii harkintaa, asiantuntemusta ja monien tekijöiden yhteensovittamista. Vastauksia haetaan asiantuntijoilta.

Metsänomistajien keski-ikä on yli 60 vuotta. Moni miettii sopivinta tapaa siirtää metsätila jälkipolville. Tila voi vaihtaa omistajaa täydellä hinnalla tai lahjaluonteisella kaupalla, lahjoituksena tai perintönä. Aina ei luopujan lähipiiristä löydy kiinnostusta omaavaa jatkajaa. Tällöin tila voidaan myydä ulkopuolisille tai vaikkapa liittää yhteismetsään, mikä on alkanut yleistyä ja on helppo metsänomistusmuoto. Myös suojelu tai maiseman säilytys ovat mahdollisia vaihtoehtoja.

Omistusjärjestelyjen suunnittelu on hyvä aloittaa ajoissa. Metsätilarakenteen asiantuntija Esa Lappalainen Metsäkeskuksesta luotsaa Etelä-Savossa ja Kaakkois-Suomessa Tietoinen metsänomistus -hanketta, jossa neuvonnan ja tiedonvälityksen keinoin pyritään kehittämään omistaja- ja tilarakennetta.

– Viime vuonna järjestämiimme kuntakohtaisiin tiedotustilaisuuksiin, messuille ja pienryhmätilaisuuksiin osallistui yli 1 300 metsänomistajaa. Olemme jalkautuneet myös metsäiltamiin ja maaseutumarkkinoille tietoa välittämään, Lappalainen kertoo. 

Tänä vuonna Mikkelissä 25.3. pidettyjä sukupolvenvaihdosmessuja edelsivät muiden Metsäkeskuksen tilarakennehankkeiden kanssa yhteiset messut Helsingissä. Eri toimijoiden tuottama runsas kattaus tilanomistukseen liittyvistä asioista veti Mikeliin yli 500 kävijää. Seuraavat messut on Lappeenrannassa 16.9.

Tavoitteena kannattava metsätalous omistajanvaihdoksen jälkeenkin

Metsänomistajatiedotuksen ohessa myös omistajavaihdoksissa palveluja tarjoaville toimijoille järjestetään tiedotustilaisuuksia tänä keväänä. Vuodenvaihteessa voimaan tullut verouudistus toi käyttöön metsälahjavähennyksen, jota tehdään muun ohessa tutuksi tilaisuuksissa. Uudistuksen jälkeenkin maksetaan lahjaveroa, mutta vähennys keventää puunmyynnin verotusta. Metsätilan verotusarvon on oltava vähintään 30 000 euroa vähennyksen saamiseksi. Etelä-Suomessa tuo raja tarkoittaa noin 20 hehtaarin metsätilaa.

– Verouudistuksen tavoitteena on helpottaa metsätilojen sukupolvenvaihdoksia. Metsien lahjoittaminen on nyt useimmissa tapauksissa edullisempaa kuin perinnöksi jättäminen, Lappalainen kertoo.

Hyvällä suunnittelulla on omistajanvaihdoksissa saatavissa merkittäviä veroetuja.

– Verovaikutusten optimointi on tärkeää, mutta se ei saa olla ainut autuaaksitekevä asia. Hyviä tavoitteita on metsätalouden kannattavuuden säilyminen ja tilan pysyminen yhtenä kokonaisuutena, Lappalainen toteaa. Tasapuolinen perillisten kohtelu puolestaan saa sovun säilymään suvussa. 

Lappalaisen mukaan parhaat yöunet saa kääntymällä asiantuntijoiden puoleen omistusjärjestelyasioissa. Apua saa Metsäkeskuksen lisäksi useista muista organisaatioista. Etelä-Savon ja Kaakkois-Suomen asiantuntijoista on saatavissa luettelo Metsäkeskuksesta. Liikkeelle asiassa voi lähteä katsomalla omat metsävarat Metsään.fi-palvelusta, ja sieltä saatavien pohjatietojen avulla päivityttää metsäsuunnitelma ajan tasalle tilan käyvän arvon laskemiseksi.

Tietoinen metsänomistus -hankkeen verkkosivu on Metsäkeskus.fi-palvelussa. 

Lisätietoja:
Esa Lappalainen
metsätilarakenteen asiantuntija
Suomen metsäkeskus, kaakkoinen palvelualue
puh. 0400 256 146
esa.lappalainen(at)metsakeskus.fi