Kestävää metsätaloutta ja talousmetsien luonnonhoitoa tuettiin lähes 82 miljoonalla eurolla vuonna 2013

Suomen metsäkeskus jakoi kestävän metsätalouden rahoituslain eli Kemera-lain mukaisia tukia yksityisille metsänomistajille yhteensä 81,74 miljoonaa euroa vuonna 2013. Puuntuotannon tukien osuus oli 78 prosenttia, energiapuun korjuun 15 prosenttia ja luonnonhoidon 7 prosenttia.

Puuntuotannon tukemiseen käytettiin 64,1 miljoonaa euroa, josta 50,8 miljoonalla eurolla tuettiin metsänhoitotöiden toteutusta. Kemera-lain mukaisen tuen saaminen edellyttää suunnitelmaa tai selvitystä toteutetuista töistä, joiden tarkoitus on varmistaa tuettavien metsänhoitotöiden tarkoituksenmukaisuus ja hyvä laatu. Toteutusselvitys- ja suunnittelutukea käytettiin 13,3 miljoonaa euroa.

Energiapuun tukea jäi käyttämättä

Energiapuun korjuuta tuettiin 11,9 miljoonalla eurolla. Tukea jäi hyödyntämättä 6,1 miljoonaa euroa, jotka siirtyvät kuluvalle vuodelle. Energiapuun tukea on haettu vuosittain noin 10–13 miljoonan euron verran. Tukea maksettiin 1,7 miljoonalle kuutiometrille energiapuuta. Käytettävissä ollut tuki olisi mahdollistanut 2,6 miljoonan energiapuukuutiometrin korjuun.

– Kemera-tukitilanne on tällä hetkellä hyvä. Aikaisempina vuosina hakemusten maksamista on jouduttu siirtämään seuraavalle vuodelle jopa yli 10 miljoonan euron edestä, mikä on heikentänyt tukitilannetta entisestään. Nyt siirtyviin hakemuksiin arvioidaan käytettävän vain noin kolmisen miljoonaa euroa kuluvan vuoden Kemera-varoja, kertoo Suomen metsäkeskuksen rahoitus- ja tarkastuspalvelujen päällikkö Aki Hostikka.

Alueellisesti eniten tuettavia töitä Pohjois-Pohjanmaalla

Metsäkeskuksen alueista Pohjois-Pohjanmaa on selvästi suurin tukien hyödyntäjä: viidennes tuista käytettiin siellä. Yksityismetsien pinta-alaan suhteutettuna selvästi aktiivisimmin metsänhoitotöiden tukia hyödynsivät Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueen metsänomistajat. Nuorten metsien energiapuupotentiaalia käyttivät tehokkaimmin Etelä- ja Keski-Pohjanmaan, Keski-Suomen ja Pirkanmaan metsänomistajat.
Myrskytuhot ovat lisänneet uudistustuen käyttöä Lounais-Suomessa

Lounais-Suomen metsänuudistustuen käytössä näkyy Tapani-myrskyn aiheuttamien uudistusalojen metsitys. Uudistamistukea myönnetään luonnontuhojen, esimerkiksi myrskyn, aiheuttamien aukeiden metsittämiseen. Metsänomistajat tekivät tai teettivät nuoren metsän hoitotöitä innokkaimmin Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla sekä Keski-Suomessa. Kaikkiaan nuoren metsän hoitoa tuettiin yli 125 000 hehtaarilla yksityismetsissä.

– Nuorten metsien energiapuuhakkuiden määrään on vaikuttanut se, että muuhun käyttöön kelpaamatonta, vahingoittunutta myrskypuuta on ollut tarjolla energiakäyttöön ja toisaalta kivihiilen alhainen hinta on hillinnyt energiapuun kysyntää. Metsänomistajien kiinnostus ja metsäammattilaisten työpanos on lisäksi kohdistunut normaalia enemmän myrskytuhohakkuisiin ja myrskyn tuhoamien metsien uudistamistöihin kuten istutuksiin, kertoo Lounais-Suomen alueen johtava esittelijä Markku Sievänen.

Tien rakennuksen ja perusparannuksen sekä kunnostusojituksen painopiste on hyvin selvästi Pohjanmaan maakunnissa. Itäisessä ja eteläisessä Suomessa mainittujen töiden määrät ovat viime vuosina vähentyneet merkittävästi.

Luonnonhoitoa tuettiin liki kuudella miljoonalla eurolla

Luonnonhoitoon käytettiin varoja 5,7 miljoonaa euroa. Luonnonhoitohankkeita tuettiin 1,3 miljoonalla eurolla. Ympäristötukea maanomistajille maksettiin 4,4 miljoonaa euroa. Viidennes luonnonhoitovaroista käytettiin Pohjois-Pohjanmaalla. Yksityismetsien pinta-alaan suhteutettuna Pohjois-Savon alueella varoja hyödynnettiin kolminkertaisesti Etelä-Savoon verrattuna. Kestävän metsätalouden rahoituslain luonnonhoitovarojen avulla toteutetaan metsien monimuotoisuusohjelmaa eli Metso-ohjelmaa.

Lisätietoja

Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut
rahoitus- ja tarkastuspalvelujen päällikkö Aki Hostikka
p. 029 432 5405, aki.hostikka@metsakeskus.fi

Alueellisesti lisätietoja antavat johtavat esittelijät:
Yhteystiedot: www.metsakeskus.fi/yhteystiedot