Kuusi valtaa alaa talousmetsissä | Metsäkeskus

Kuusi valtaa alaa talousmetsissä

Metsänviljelykausi alkaa huhti-toukokuun vaihteessa suuressa osassa maata. Suomen metsäkeskuksen uusimpien tietojen mukaan uudistamishetkellä koivuvaltaisista metsistä jo kolme neljäsosaa viljellään kuuselle. Karumpien kasvupaikkojen mäntyvaltaisista metsiköistä viidennes ilmoitetaan uudistettavaksi kuuselle. Kuusen liiallinen suosiminen metsänviljelyssä lisää metsätuhojen riskiä ja heikentää monimuotoisuutta.

Mediatiedote 29.4.2020.

Eteläinen Suomi kuusettuu nopeasti, koska metsänviljelyssä käytetään liian yksipuolisesti kuusentaimia. Kuusen viljely on yleistynyt, koska kuusen viljelyketju on ollut toimiva ja tuotto-odotus on hyvä. Metsänomistajat haluavat myös ennaltaehkäistä hirvituhoja metsissään ja viljelevät siksi runsaasti kuusta. 

Etelä-Suomen metsien uudistusalasta viljellään enimmillään jopa viisi kuudesosaa kuuselle. Kuusta viljellään suhteellisesti eniten Kanta-Hämeessä, Pohjois-Savossa, Päijät-Hämeessä ja Pirkanmaalla. Maantieteellisistä syistä ja kasvupaikoista johtuen kuusen viljely on vähäisintä Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla ja Kainuussa. 

Hakkuiden jälkeen koko maan koivuvaltaisista metsistä jo kolme neljäsosaa viljellään kuuselle. Karuimmilla kasvupaikoilla yleisemmistä mäntyvaltaisista metsiköistä viidennes ilmoitetaan uudistettavaksi kuuselle. Tiedot on poimittu Suomen metsäkeskuksen aineistoista. 

Kuusettuminen lisää metsätuhoriskiä

Kotimaisista pääpuulajeista kuusi kestää huonoimmin ennustettuja ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Kuusenjuurikääpä lisääntyy ilmaston lämmetessä lähitulevaisuudessa ja aiheuttaa tuhoja metsissä. Kuusi on herkkä myös tuulituhoille ja kuivuudelle sekä monille tuhohyönteisille, joista kirjanpainajakuoriainen aiheuttaa suurimman uhan. Kirjanpainajat tuhoavat kuusikoita ja aiheuttavat myös seurannaistuhoja. Kuusta viljellään nykyisin myös liian kuiville ja vähäravinteisille kasvupaikoille.

– Jos kuusta viljellään männyn asemasta kuivahkolle kankaalle, ainespuun tuotos vähenee kolmanneksen. Se näkyy myös metsänomistajan kukkarossa. Väärä kasvupaikan valinta vähentää erityisesti kuusen tukkipuun osuutta, ja metsätalous voi muuttua kannattamattomaksi, sanoo metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes Suomen metsäkeskuksesta.

Sekametsät ovat monimuotoisuudelle tärkeitä

Kuusen suosiminen yksipuolistaa metsän lajistoa. Luonnon monimuotoisuutta on mahdollista parantaa esimerkiksi kasvattamalla tietoisesti sekametsiä, jotka kestävät tauteja ja sääilmiöiden aiheuttamia rasituksia paremmin kuin yhden puulajin metsiköt. 

Kuuset myös muuttavat maaperän happamuutta ja varjostavat maata niin, että muiden luontaisesti alueella esiintyvien lajien kasvu taantuu. 

– Tämä on eräs merkittävimmistä syistä, joka johtaa metsien monimuotoisuuden vähenemiseen ja lisää eri eliölajien uhanalaistumisen riskiä. Sekametsät ovat lajistoltaan rikkaampia ja terveempiä kuin yhden puulajin metsät, ja ne sitovat runsaasti hiiltä, sanoo johtava luontotiedon asiantuntija Miia Saarimaa Suomen metsäkeskuksesta. 

Metsänviljelykausi alkaa huhti-toukokuun vaihteessa. Metsään kannattaa istuttaa tai kylvää uudet puuntaimet kasvamaan ripeästi uudistushakkuun jälkeen. Uusi puusto lähtee näin nopeasti kasvuun ja alkaa sitoa hiilidioksidia. Laadukas maanmuokkaus ennen viljelyä vähentää heinäkasvillisuuden aiheuttamaa kilpailua, parantaa taimien kasvua ja vähentää myöhemmin taimikoiden jälkihoidon tarvetta.  Taimikon perustamistyön laatua voi seurata Metsäkeskuksen Laatumetsä-sovelluksella.

Lisätietoa metsien uudistamisesta on Metsäkeskuksen media-aineistoissa.

Lisätietoja
Markku Remes
metsänhoidon johtava asiantuntija
Suomen metsäkeskus
p. 044 548 8380
markku.remes(at)metsakeskus.fi

Miia Saarimaa
luontotiedon johtava asiantuntija
Suomen metsäkeskus
p. 050 410 8559
miia.saarimaa(at)metsakeskus.fi

.