Metsäneuvostojen puheenjohtajat: Hyvä metsänhoito torjuu ilmastonmuutosta

Suomen metsien vuotuinen kokonaiskasvu on 110 miljoonaa kuutiometriä ja kokonaispoistuma noin 80 miljoonaa kuutiometriä. Suomen metsät toimivat selkeänä hiilinieluna. Metsien lisääntynyt kasvu on 1960-1990-luvuilla metsänhoitoon tehtyjen panostusten ansiota. Metsänhoito on kannattavaa ja erittäin tuottavaa työtä varsinkin kansantalouden näkökulmasta.

Maakunnallisten metsäneuvostojen puheenjohtajien mielestä puun riittävyyden turvaamiseksi on metsänhoidon työmääriin saatava selvä tasokorotus. Hyvä metsänhoito varmistaa myös metsien säilymisen hiilinieluna. Maakunnallisten metsäneuvostojen puheenjohtajat pitivät kokouksen 5.10.2017 Lahdessa.

Metsän kasvun ja puuvaraston maksimoiminen ei onnistu samanaikaisesti

Kun metsän saavuttaa Etelä-Suomessa sadan vuoden iän, sen kasvavaan puustoon sitoutunut hiilivarasto alkaa olla täynnä. Kasvava luonnonpoistuma syö suurimman osan vähenevästä kasvusta. Hiilen sitomisen kannalta parasta on, että viimeistään tässä vaiheessa puista valmistetaan puutuotteita tai niillä korvataan fossiilisia polttoaineita sekä tilalle perustetaan uusi, kasvava ja hiiltä sitova metsä.

Yli 100-vuotiaissa havupuuvaltaisissa metsissä alkavat sieni- ja hyönteistuhot tappaa ja vaurioittaa kasvavia puita. Etelä-Suomessa yksi esimerkki tästä on kuusenjuurikäävän ja kirjanpainajatuhojen esiintyminen samoissa metsiköissä.

Metsänviljelyn intensiteettiä on vara lisätä

Metsänuudistamisessa luodaan pitkälti koko metsikön kiertoajan mittaiset tuotto-odotukset. Metsän kasvun, tuoton ja myös hiilinielun näkökulmasta nopea uudistaminen havupuulle hakkuiden jälkeen on yleensä Suomen olosuhteissa paras ratkaisu. Kannattaa muistaa myös rauduskoivu yhtenä vaihtoehtona rehevillä kasvupaikoilla. Kotimaisten havupuidemme kiertoajan aikana tuottamasta puusta noin 70 % on tukkipuuta, joka hyödynnetään saha- ja vaneriteollisuudessa. Sahatavarasta noin 70 % käytetään rakentamiseen, jolloin hiili sitoutuu pitkäksi ajaksi.

Hiilensidonnan kannalta huono ratkaisu on metsänviljelyn viivästyttäminen tai jättäminen kokonaan tekemättä. Viitteitä uudistamistöiden lykkäämisestä ja myös tekemättä jättämisestä on noussut esille. Viljelemättä jätetyt alueet metsittyvät yleensä aikaa myöten hieskoivulla. Hieskoivikot eivät kuitenkaan yllä kasvussa, eivätkä tukkipuun tuotoksessa, lähellekään havupuumetsiköiden tasoa.

Taimikonhoito on metsänhoidon Akilleen kantapää

Valtakunnan metsien 11. inventoinnin mukaan taimikonhoidon määrä pitäisi lähes kaksinkertaistaa nykyisestä. Vuosittain taimikoissa tehdään taimikonhoitoa noin 150 000 hehtaaria.

Hoitamattomassa taimikossa arvokkaiden havupuiden kasvu ja kehitys hidastuvat sekä osa taimista tukehtuu vesakkoon. Usein vesasyntyinen lehtipuusto valtaa alaa taimikossa. Jos taimikko pääsee kehittymään hoitamattomana noin kymmenen metrin pituuteen, harventaminen on manuaalisesti ja konetyönäkin kallista, nykyään jo kannattavuuden rajoilla. Taimikonhoitotyöt tulee tehdä ajoissa 3–6 metrin pituusvaiheessa. Taimikonhoidon vähäisyyteen on syynä myös tekijöiden puute. Raivaussahan varsiin tulee saada lisää työntekijöitä. Taimikonhoidon määrän nostaminen 100 000 hehtaaria 250 000 hehtaariin vuodessa tuo työtä noin 2 000 metsurille.

Harvennusrästit ovat uhka järeän puun kasvatukselle

Nuorten metsien harvennushakkuurästit ovat olleet jo varsin pitkään metsätalouden lisääntyvä haaste. Harvennushakkuilla vauhditetaan metsien järeyskehitystä. Harventamattomina metsät riukuuntuvat ja järeyskehitys jää kesken. Hoitamattomissa metsissä kasvaa vähän hiilen sidonnan kannalta parhaisiin, pitkäkestoisiin tuotteisiin käytettävää tukkipuuta. Nyt harvennusrästien purkamiseen on hyvä tilaisuus, kun metsäteollisuutemme tarvitsee uusien ja suunnitteilla olevien investointien seurauksena entistä enemmän harvennusmetsistä kertyvää kuitupuuta.

Suomi on sitoutunut Pariisissa joulukuussa 2015 hyväksyttyyn kansainväliseen ilmastosopimukseen, jonka tavoitteena on ilmastonmuutoksen pysäyttäminen. Suomen tavoitteen saavuttamiseksi metsien kasvukyky on avainasemassa. Metsäneuvostojen puheenjohtajien mielestä hyvä metsänhoito on paras keino turvata metsien kasvu ja tuotto sekä samalla hiilinielun ja -varaston pysyminen kansainvälisesti korkealla tasolla.

Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsäneuvosto
puheenjohtaja Timo Lankila
p. 050 343 3205

Etelä-Savon metsäneuvosto
puheenjohtaja Sari Lantta
p. 040 708 7500

Hämeen metsäneuvosto
puheenjohtaja Eine Rosenberg-Riihimäki
p. 040 541 8084

Kaakkois-Suomen metsäneuvosto
varapuheenjohtaja Esa Korhonen
p. 0400 366 991

Kainuun metsäneuvosto
varapuheenjohtaja Vesa Härkönen
p. 0400 291 988

Keski-Suomen metsäneuvosto
puheenjohtaja Johannes Leppänen
p. 0400 421 748

Lapin metsäneuvosto
puheenjohtaja Samuli Kokkoniemi
p. 040 920 9731

Lounais-Suomen metsäneuvosto
puheenjohtaja Erkki Haavisto
p. 0500 540 032

Pirkanmaan metsäneuvosto
puheenjohtaja Antti Teivaala
p. 0400 733 867

Pohjanmaan metsäneuvosto
puheenjohtaja Anders Lillandt
p. 050 463 2196

Pohjois-Karjalan metsäneuvosto
puheenjohtaja Pekka Nuutinen
p. 040 516 4836

Pohjois-Pohjanmaan metsäneuvosto
puheenjohtaja Matti Pahkala
p. 044 038 6944

Pohjois-Savon metsäneuvosto
varapuheenjohtaja Jukka Hujala
p. 0400 570 633

Uudenmaan metsäneuvosto
puheenjohtaja Heli Rissanen
p. 050 348 6104

Maakunnalliset metsäneuvostot

Metsiin perustuvien elinkeinojen ja metsäsektoria koskevan alueellisen yhteistyön edistämiseksi on nimitetty neljätoista maakunnallista metsäneuvostoa, joiden toimikausi on neljä vuotta. Metsäneuvostojen jäsenet edustavat metsäsektorin toimijoita, julkishallintoa, kansalaisjärjestöjä ja sidosryhmiä. Maakunnalliset metsäneuvostot vastaavat myös alueellisista metsäohjelmista.

Lisätietoja:

Jorma Vierula
aluejohtaja
Suomen metsäkeskus
p. 040 752 9331

Helena Reiman
aluejohtaja
Suomen metsäkeskus
p. 0400 243 337