Metsät mahdollistavat vuosittain 50 miljoonaa euroa lisää Etelä- ja Keski-Pohjanmaan aluetalouteen

Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla tarvitaan tasokorotus metsien kestävien hakkuumahdollisuuksien hyödyntämiseen. Vuotuista hakkuumäärää tulisi saada nostetuksi miljoonalla kuutiometrillä, mikä tarkoittaisi välittömästi 50 miljoonan euron lisäystä aluetalouteen metsänomistajille maksettavina puun kantohintoina sekä hakkuu- ja kuljetusyrittäjille maksettavina työtuloina.

– Miljoonan kuution lisäys on tavoitteena haastava, koska maakunnissa ei ole kuitupuuta käyttävää teollisuutta, mutta korotus on kuitenkin mahdollinen. Sen aikaansaamiseksi tarvitaan toimenpiteitä paitsi puun kysynnän ja tarjonnan parempaan kohtaamiseen myös logistiikka- ja työvoimakysymysten ratkaisemiseksi, elinkeinopäällikkö Yrjö Ylkänen Suomen metsäkeskuksesta sanoo.

Suupohjan seutu Etelä-Pohjanmaalla on hakkuiden lisäämisen kannalta ongelmallisin alue, koska sieltä on pitkä kuljetusmatka kaikille mäntykuitua käyttäville tehtaille. Puutavaran rautatiekuljetusmahdollisuuksia tulisikin maakunnassa lisätä. Suupohjan osalta tämä tarkoittaa Suupohjan radan ylläpidon jatkamista ja radan varrella olevien lastauspaikkojen säilyttämistä ja kehittämistä. Lastauspaikkoja tulisi lisätä ja kehittää myös muilla maakunnan rataosuuksilla.

Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsäneuvoston linjauksen mukaisesti Metsäkeskus on perustanut 50 miljoonaa lisää -työryhmän valmistelemaan ratkaisuja ja toimenpiteitä, jotka parantavat edellytyksiä nostaa Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsien hakkuut tavoitellulle tasolle. Työryhmässä on mukana sekä metsänomistajien, metsäteollisuuden että koneyrittäjien edustajia.

Valtakunnallisesti puu liikkuu hyvin

Jo käynnistyneet ja vielä työn alla olevat metsäteollisuuden investoinnit lisäävät raaka-aineen tarvetta 10–12 miljoonalla kuutiolla seuraavien 2–3 vuoden aikana. Puun kysynnän lisäys näkyy jo puumarkkinoilla, alkuvuonna puukauppaa on käyty 10 prosenttia viime vuotta vilkkaammin. Puun kysyntä vahvistuu edelleen syksyllä ja ensi vuonna uusien investointien valmistuessa.

Vilkkainta puukauppa on ollut alkuvuonna Keski-Suomen, Hämeen ja Kaakkois-Suomen alueilla, joissa elokuun alkuun mennessä tehdyissä puukaupoissa on ylletty jo yli 50 prosenttiin asetetuista alueellisten metsäohjelmien vuotuisista hakkuutavoitteista. Hiljaisinta puumarkkinoilla on ollut Etelä- ja Keski-Pohjanmaan, Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Uusimaan alueilla, joissa alkuvuonna on jääty alle 40 prosentin asetetuista vuositavoitteista.

Alueellisten metsäohjelmien hakkuutavoitteet on määritelty Luonnonvarakeskuksen tekemien laskelmien pohjalla, ja niissä on huomioitu alueellisia erityispiirteitä.

Puumarkkinoiden vilkkauteen vaikuttavat useat eri tekijät. Puun kysyntä on voimakkainta lähellä suursahoja, mutta metsätoimijoiden ja metsänomistajien aktiivisuudella on myös suuri merkitys puun markkinoille tulossa.

Alueelliset metsäohjelmat ovat hyvä työkalu puun liikkeeseen

Tämän vuoden alussa valmistuneiden alueellisten metsäohjelmien 2016–2020 yksi keskeinen tavoite on vastata kasvavaan puuntarpeeseen.

Alueelliset metsäohjelmat ovat maakunnallisen metsäsektorin kehittämissuunnitelmia ja työohjelmia. Ohjelmat on tehty laajassa yhteistyössä maakunnallisten metsäneuvostojen ja metsäalan toimijoiden kanssa. Metsäohjelmien sisältö on hyväksytty alueellisissa metsäneuvostoissa vuoden 2015 lopulla.

Maakunnallisten metsäohjelmien tavoitteet nousevat alueiden omista kehittämistarpeista ja kansallisen metsästrategian tavoitteista. Ohjelmissa on sovitettu yhteen taloudelliset, ekologiset ja sosiaaliset tavoitteet.

- Vaikka alueellisissa metsäohjelmissa korostuvat odotukset metsäbiotalouden ja puun kysynnän kasvulle, on ohjelmissa huomioitu luonnon monimuotoisuus ja luonnonhoito. Ohjelmat sisältävät toimenpiteitä monimuotoisuuden, vesiensuojelun ja virkistysmahdollisuuksien lisäämiseksi, toteaa Metsäkeskuksen elinkeinojohtaja Anssi Niskanen.

Kaudelle 2016–2020 metsäohjelmat on laadittu neljälletoista maakuntajaon mukaiselle alueelle. Alueellisten metsäohjelmien lisäksi maakuntiin on laadittu myös luonnonhoidon alueelliset toteutusohjelmat. Ne ohjaavat Metsäkeskuksen luonnonhoidon rahoitusta ja tekemistä ja tehostavat sen toimintaa.

Aluekohtaiset tiedot hakkuutavoitteista ja toteutuneista hakkuista löytyvät tästä taulukosta.

Alueelliset metsäohjelmat (AMOt) ja luonnonhoidon alueelliset toteutusohjelmat (totelmat) löytyvät Metsäkeskuksen sivuilta.

Lisätietoja:
Yrjö Ylkänen
elinkeinopäällikkö, läntinen alue
Suomen metsäkeskus
p. 050 314 0465
yrjo.ylkanen(at)metsakeskus.fi

Anssi Niskanen
elinkeinojohtaja
Suomen metsäkeskus
p. 040 350 3064
anssi.niskanen(at)metsakeskus.fi

Jyrki Haataja                                                                                             
aluekehityksen johtava asiantuntija
Suomen metsäkeskus
p. 044 710 0851
jyrki.haataja(at)metsakeskus.fi