Metsätilan lahjoittamista suunnitteleville tulee kannustavia verouudistuksia

Metsätilan sukupolvenvaihdoksia halutaan edistää uusilla veroeduilla. Vuoden 2017 alussa yleinen lahjaverotus kevenee 10-15 prosenttia. Tämän lisäksi uutena kannustimena otetaan käyttöön metsälahjavähennys. Kyseisiä uudistuksia tiedettiin jo odottaa. Tästä syystä monet metsätilansa lahjoittamista pohtivat metsäomistajat ovat lykänneet päätöksentekoa.

Jo aikaisemminkin on metsätilan lahjoituksessa huolellisella suunnittelulla ollut mahdollista saavuttaa merkittäviä säästöjä. Vuoden 2017 alussa voimaan tulevat uudistukset parantavat tilannetta entisestään. Verouudistusten tarkoitus on lisätä yrittäjämäistä metsätaloutta ja kasvattaa metsätilojen kokoa edistämällä elinaikana tehtäviä sukupolvenvaihdoksia.

Metsälahjavähennys keventää myyntiverotusta

Metsälahjavähennyksen ideana on keventää jatkajan puunmyyntiverotusta. Vastaavan tyylinen metsävähennys on ollut käytössä aiemminkin, mutta se on ollut mahdollista saada vain tilakaupan yhteydessä. Metsävähennyksen kaltaista verohuojennusta pääsee jatkossa hyödyntämään myös lahjoituksissa. Nykyisessä metsävähennyksessä ja metsälahjavähennyksessä on joitakin eroja, mutta perusajatus on molemmissa sama – jatkajan puunmyyntiverotuksen keventäminen.

Metsälahjavähennys ei koske kaikkia metsänomistajia. Metsälahjavähennyksen saaminen edellyttää lahjoitettavalta metsätilalta tiettyä vähimmäispinta-alaa. Metsämaata tulisi olla vähintään 25 – 100 hehtaaria tilan sijainnista riippuen. Etelä-Suomessa metsän tuotto on parempi, jolloin pinta-alavaatimus on pienempi. Pohjois-Suomessa metsälahjavähennyksen piiriin pääseminen edellyttää suurempaa tilakokoa.

Metsälahjavähennyspohjan laskemiseksi on olemassa oma kaavansa. Vähennyspohjan laskemisen helpottamiseksi ollaan kehittämässä laskuria. Kyseinen laskuri saataneen valmiiksi kevääseen mennessä, ja se on kaikkien vapaassa käytössä. Päävastuussa laskurin teosta on Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio, ja laskuri sijoitetaan Metsäkeskus.fi-verkkopalveluun.

Maksetusta lahjaverosta syntynyt metsälahjavähennys tehdään metsänomistajan kaikkien metsätilojen metsätalouden puhtaasta pääomatulosta siten, että vähennys voi olla enintään 50 prosenttia puhtaasta pääomatulosta. Lisäksi se voi olla enintään 195 000 euroa vuodessa, ja sen pitää olla vähintään 1 500 euroa vuodessa.

Lahjavero ei alene

Metsälahjavähennys ei alenna lahjaveron määrää. Lahjansaaja maksaa veron normaalisti lahjan käyvästä arvosta. Vähennyksestä koituva verohyöty konkretisoituu myöhemmin puunmyyntiverotuksen kevenemisenä. Lahjaveroa on perinteisesti pyritty alentamaan hallintaoikeuden pidätyksellä. Hallintaoikeuden pidätys sopii huonosti metsälahjavähennyksen yhteyteen, sillä se estää vähennyspohjan hyödyntämisen hallintaoikeuden ajalta.

Hallintaoikeuden pidätys metsän lahjoituksen yhteydessä tarkoittaa sitä, että metsän omistusoikeus siirtyy lahjan saajalle, mutta hallintaoikeus eli metsän tuoton nauttimisoikeus jää lahjoittajalle. Hallintaoikeuden pidätys voi olla elinikäinen tai määräaikainen.
 
Vähennyspohja tulee käyttää 15 vuoden sisällä lahjoituksesta. Metsälahjavähennyksen veroetu voidaan menettää, mikäli saaja vapaaehtoisesti luovuttaa saamansa tilan tai sen osan (yli 10 prosenttia) edelleen ennen 15 vuoden määräaikaa.
 
Metsälahjavähennys on hyvä kannustin riittävän suuren ja puustoisen metsätilan lahjoituksessa. Puustoa ja lähivuosien hakkuumahdollisuuksia olisi syytä olla, jotta vähennyspohjasta saadaan hyöty irti. Mikäli lahjoitus tuntuu parhaalta vaihtoehdolta, kannattaa ensiksi selvittää, onko lahjoitettavalla tilalla edellytyksiä metsälahjavähennykseen. Mikäli metsämaan hehtaareita löytyy riittävästi, voidaan tehdä tarkemmat laskelmat lahjaverojen ja metsälahjavähennyspohjan määrästä.

Asiantuntijat neuvovat

Metsän lahjoituksesta ja metsälahjavähennyksestä saa lisätietoja muun muassa eri metsäorganisaatioista ja pankeista. Lahjoitus ei ole ainoa vaihtoehto metsätilan luovutukselle. Asiantuntijat neuvovat tarvittaessa myös tilakaupan toteuttamisessa ja testamentin teossa.

Lisätietoa:
Antti Pajula
metsätilarakenteen johtava asiantuntija
Suomen metsäkeskus
p. 050 314 0377
antti.pajula(at)metsakeskus.fi

Jarmo Mulari
metsätilarakenteen asiantuntija
Suomen metsäkeskus
p. 050 314 0424
jarmo.mulari(at)metsakeskus.fi