Metsien jatkuva kasvatus yleistyy tulevaisuudessa

Eri-ikäisrakenteisten metsien hakkuut lisääntyvät yksityismetsissä hitaasti mutta varmasti. Vuoden 2018 tammi-toukokuussa poiminta- ja pienaukkohakkuiden määrä on noussut 3,7 prosenttiin kaikista hakkuista. Valtaosaa kotimaan yksityismetsistä käsitellään harvennuksin ja avohakkuilla. Metsien jatkuva kasvatus ja eri-ikäisrakenteiset hakkuut yleistyvät todennäköisesti tulevina vuosina, koska yhä useampi metsänomistaja haluaa säilyttää osan metsätilastaan peitteisenä.

Eri-ikäisrakenteisten metsien hakkuutapoja ovat poiminta- ja pienaukkohakkuut. Poimintahakkuissa metsästä poistetaan suurimpia puita, jolloin saadaan valoa ja kasvutilaa taimien syntymiselle. Pienaukkohakkuussa metsään hakataan pieniä aukkoja, jotka taimettuvat luontaisesti.

Metsäkeskukseen on saapunut poiminta- ja pienaukkohakkuista metsänkäyttöilmoituksia yli 10 000 hehtaarin alalta alkuvuonna 2018. Näistä hakkuista kaksi kolmasosaa on suunniteltu Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon lumituhoalueiden metsiin.

Esimerkiksi pahasti lumituhoista kärsineen Pohjois-Karjalan alueella kaikista alkuvuonna suunnitelluista hakkuista 12,6 prosenttia ilmoitettiin toteutettavaksi poiminta- ja pienaukkohakkuin.

Pohjois-Suomessa eniten eri-ikäisrakenteisten metsien hakkuita

Viime vuonna suunniteltiin eri-ikäisrakenteisten metsien hakkuita Metsäkeskukseen saapuneiden metsänkäyttöilmoitusten mukaan reilut 11 000 hehtaaria. Se on 1,6 prosenttia kotimaan kaikista hakkuista.

Eri-ikäishakkuut ovat painottuneet Pohjois-Suomeen. Vuonna 2017 kaikista Suomen eri-ikäishakkuista kolmannes tehtiin Lapissa ja Kainuussa reilu viidennes. Lapissa ja Kainuussa eri-ikäishakkuiden osuus maakuntien kaikista hakkuista oli reilut neljä prosenttia.

Erityisesti Pohjois-Suomessa kannattaa suosia luontaista taimiainesta, sillä viljelyn kustannukset ovat suuria puustosta saataviin hakkuutuloihin verrattuna.

Valtaosaa metsistä käsitellään harvennuksin ja avohakkuilla

Metsälaki muuttui vuoden 2014 alussa, ja siitä lähtien metsänomistajat ovat voineet käsitellä metsiään aiempaa monipuolisemmin. Yksi syy perinteisten hakkuutapojen yleisyyteen on se, että Suomen metsiä on käsitelty vuosikymmeniä harvennushakkuin ja avohakkuin, jolloin ne ovat kehittyneet melko tasaikäisiksi.

Metsäammattilaiset ovat varovaisia suositellessaan eri-ikäisrakenteisia hakkuita näille kohteille, koska metsän uudistuminen voi olla hidasta. Eri-ikäishakkuiden käyttöä Etelä-Suomessa rajoittaa myös se, että juurikääpä leviää juuristoyhteyden kautta alikasvokseen.

- Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus lisääntyy tulevaisuudessa, sillä metsänomistajilla on usein myös muita tavoitteita metsiensä käytölle kuin taloudelliset arvot, sanoo metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes Suomen metsäkeskuksesta.

Pellervon taloustutkimuksen (PTT) mukaan 14 prosenttia puuvaroista on metsänomistajilla, jotka eivät halua metsiinsä avohakkuita. Lisäksi monet haluavat säilyttää osan metsätilastaan peitteisenä, esimerkiksi maisema-arvojen, riistametsänhoidon tai muiden virkistysarvojen vuoksi.

Lisätietoja:
Markku Remes
metsänhoidon johtava asiantuntija
Suomen metsäkeskus
p. 044 548 8380
markku.remes(at)metsakeskus.fi