Pistiäistuhojen odotetaan hellittävän Länsi-Suomessa | Metsäkeskus

Pistiäistuhojen odotetaan hellittävän Länsi-Suomessa

Ruskomäntypistiäistuhojen laajuus kesällä 2019 yllätti metsäammattilaiset, metsänomistajat ja muutkin luontoa seuraavat kansalaiset. Männyn neulasten syönti oli monin paikoin todella ankaraa. Osalla viimevuotista syöntialuetta syönnin odotetaan loppuvan kokonaan, koska ruskomäntypistiäisen toukat kuolivat virustautiin kesken syönnin jo viime kesänä. Osalla viimevuotista syöntialuetta tuhot saattavat hyvinkin jatkua ainakin alkukesästä 2020. Mahdollista on tietenkin myös se, että syönti leviää vielä kokonaan uusillekin alueille. Metsänomistajan kannattaakin nyt tarkkailla männiköitään.

Mediatiedote 26.5.2020.

Pohjanmaan männiköitä viime kesänä vaivannut ruskomäntypistiäistuho alkoi melko lievänä ja laikuttaisena männyn neulasten syöntinä jo kesällä 2018. Kesällä 2019 syöntialueet laajenivat vuodessa monikymmenkertaisiksi. Eteläisempi syöntialue kattoi pääosan Kauhajoen, Isojoen, Jalasjärven, Kurikan, Ilmajoen, Peräseinäjoen, Alavuden, Kihniön, Parkanon ja Karvian männiköistä. Toinen tällä kertaa lievemmin syöty alue laajeni koko Keski-Pohjanmaalle ja syöntiä havaittiin myös Etelä-Pohjanmaan pohjoisosissa ja ruotsinkielisellä Pohjanmaalla Pietarsaaren eteläpuolella.  

Ruskomäntypistiäinen syö edellisvuosien männyn neulasia 

Ruskomäntypistiäisen toukka syö edellisvuosien männyn neulasia toukokuun lopusta heinäkuun puoliväliin saakka. Heinäkuussa täysikasvuiset toukat pudottautuvat maahan ja kutovat ympärilleen kotelokopan. Uudet pistiäisaikuiset lähtevät maasta lentoon ja munivat elo-syyskuussa neulasiin, josta munitut toukat aloittavat syönnin seuraavan vuoden touko-kesäkuun vaihteessa.  

Ruskomäntypistiäinen jättää uudet neulaset lähes kokonaan syömättä, mistä johtuen puut toipuvat syönnistä. Syödyt puut eivät yleensä kuole, mutta vanhempien neulaskertojen syönti luonnollisesti hidastaa puiden kasvua. Kasvutappio on merkittävä varsinkin silloin, kun neulaset syödään kahtena vuonna peräkkäin.  

Ruskomäntypistiäistuho kestää tyypillisesti 2–3 vuotta ja päättyy siihen, kun pistiäiskanta romahtaa niiden luontaisten tuholaisten eli virustautien ja loisten seurauksena. Viimeksi ruskomäntypistiäinen söi männyn neulasia sadoilla tuhansilla hehtaareilla Keski-Pohjanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla, Keski-Suomessa ja Satakunnassa vuosina 2008 - 2010. Syönnin kohteena oli tuolloin suunnilleen sama alue kun nytkin. Sitä aikaisemmin laajaa ruskomäntypistiäisen syöntiä oli 1960-luvun alkuvuosina koko Etelä-Suomen männiköissä. Laajat tuhot keskittyvät yleensä karujen metsämaiden puhtaisiin männiköihin. Tuhot ovat huomattavasti lievempiä rehevämmillä alueilla, joilla kasvaa etupäässä kuusi- ja lehtipuuvaltaisia metsiä. 

Ankaran syönnin vuosina metsänomistajille suositellaan männiköiden hakkuiden ja taimikonhoitotöiden siirtämistä eteenpäin, koska töiden teon jälkeen mahdollisesti jatkuva neulasten syönti kohdistuu yhä voimakkaampana harvempiin puihin. Heti kun syönti on ohi niin metsänomistajien kannattaa käynnistää taimikonhoitotyöt, harvennushakkuut ja myös lannoitukset, koska ne auttavat puiden neulasmassan, ja sitä myötä myös kasvun palautumisessa.  

Luontainen virus levisi jo kesällä 2019  

Lohdullista asiassa on se, että kesä-heinäkuun vaihteessa 2019 molemmilla syöntialueilla tavattiin useissa eri paikoissa kuolevia ja kuolleita toukkia. Tämä kertoo siitä, että luontainen virustauti olisi romahduttamassa ruskomäntypistiäiskannan.  

- Oma arvioni on, että osalla syöntialueita ruskomäntypistiäiskanta kuoli jo kesällä 2019 aivan syönnin loppuvaiheessa. Osalla syöntialueita toukat ehtivät varmaankin koteloitua maahan ja aikuiset hyönteiset ovat munineet neulasiin syksyllä 2019. Näillä alueilla syönti saattaa hyvinkin jatkua vielä kesällä 2020, mutta loppuu nopeasti virustaudin edetessä. Samalla tavalla kävi kymmenen vuotta sitten eli vuosina 2009-2010, kommentoi johtava asiantuntija Antti Pajula Suomen metsäkeskuksesta. 

Pistiäishavainnoista voi ilmoittaa Suomen metsäkeskukselle.  

Lisätietoja: 

Antti Pajula 
johtava asiantuntija 
Suomen metsäkeskus 
p. 050 3140 377 
antti.pajula(at)metsakeskus.fi 

.