Porotalouden ja metsätalouden suhteet parantuneet

Porotalous ja metsätalous käyttävät samoja luonnon resursseja. Yhteentörmäyksiltä ei voi aina voi välttyä. Poronhoidon kannalta oleellisia asioita metsien käsittelyn suhteen ovat uudistushakkuut maan muokkauksineen sekä taimikonhoidon ja harvennushakkuiden toteutuksessa käytettävät toimintatavat.

Poronhoitoalueella on toteutettu Suomen metsäkeskuksen toimesta kartoitus, jossa selvitettiin metsä- ja poroammattilaisten mielipiteitä siitä, miten  metsätalous on kehittynyt porotalouden toimintaedellytyksien suhteen viimeisen kymmenen vuoden aikana.  Samalla kysyttiin heidän mielipiteitään vuonna 2014 uudistuneen metsälain ja  suunnitteilla olevien metsäbiotalousinvestointien arvioiduista vaikutuksista poronhoitoon. Kartoituksessa kysyttiin mielipiteitä myös poro- ja metsäammattilaisten viime vuosien aikana tapahtuneesta suhteiden kehittymisestä.

Kartoituksen tulokset

Kartoituksessa selvisi, että molempien alojen ammattilaisten mielestä viimeisen kymmenen vuoden aikana tapahtunut kehitys on ollut positiivista erityisesti Metsähallitus Metsätalous Oy:n hoitamien metsien osalta. Haastateltavien mukaan menetelmät ovat kehittyneet vuosien mittaan porotalousystävällisempään suuntaan. Samoin poro- ja metsäammattilaisten suhteet ovat parantuneet säännöllisen yhteydenpidon myötä.  Yksityismetsätaloudessa ja yhteismetsissä tilanne on haastateltavien mukaan toinen. Yksityisen metsänomistajan ei tarvitse ottaa porotaloutta huomioon samalla tavalla, kuin valtion metsiä hoitavan Metsähallitus Metsätalous Oy:n.

Suunnitteilla olevat metsäbiotalouden investoinnit otetaan vastaan pääosin positiivisesti edellyttäen, että ne johtavat toiminnan tehostumiseen tihentyvissä nuorissa metsissä eivätkä johda tehostuviin vanhojen metsien hakkuisiin. Uudistuneen metsälain vaikutukset on haastattelun tulosten perusteella otettu pääosin myönteisesti vastaan. Tärkeiden elinympäristöjen kohteiden lisääminen nähtiin hyväksi muutokseksi. Luontaisen uudistamisen ja metsänviljelyn tasavertaistaminen sai myös pääosin myönteistä palautetta samoin kuin pienaukkohakkuiden ja eri-ikäisrakenteisen metsänkasvatuksen mahdollistaminen. Sen sijaan järeys- ja ikärajojen poistuminen nähtiin porotalouden kannalta uhkana: syntyy vaara, että metsät uudistetaan liian varhain, mikä voi poroammattilaisten  mielestä johtaa porota-loudelle tärkeiden vanhojen luppometsien ja jäkäliköiden häviämiseen.

Yhtenä tärkeimmistä asioista kartoituksessa nousi esille tiedon lisäämisen tarve. Porotalouden ammattilaiset eivät aina tunne riittävästi metsätalouden menetelmiä, jotta osaisivat arvioida niiden vaikutuksia elinkeinoonsa. Metsäammattilaisilla ei vastaavasti aina ole riittävästi tietoa porotalouden tarpeista metsien käsittelyä koskevan päätöksen teon pohjana. Tietoa lisäämällä on mahdollista välttää monessa tapauksessa väärinymmärryksiä ja aika-ajoin esiin nousevia metsäkiistoja.

Poronhoito ja metsänkasvatushanke hanke rahoitetaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta 2014 - 2020  ja kanavoituu Lapin ja Kainuun ELY-keskuksien kautta.

Lisätietoja:
Juha Järvenpää
projektipäällikkö, Poronhoito ja metsänkasvatus
puh. 050 305 9406
juha.jarvenpaa(at)metsakeskus.fi