Ripeällä metsänviljelyllä saavutetaan paras tuotto

Metsänviljelyn sesonkikausi on alkamassa Etelä-Suomessa. Tänä vuonna istutetaan lähes 160 miljoonaa tainta 80 000 hehtaarin alalle. Nopea viljely parantaa metsätalouden kannattavuutta, koska taimikon varhaishoidon kustannukset alenevat ja metsän kiertoaika lyhenee.

Kolme neljäsosaa metsänviljelystä tehdään istuttaen. Kevätistutukset ovat edelleen ylivoimaisesti suosituin tapa, sillä keväällä maahan laitetaan noin 130 miljoonaa tainta ja syysistutuksissa loput 20 - 30 miljoonaa tainta. Siemenkylvöä tehdään 25 000 hehtaarille.

Kuusi valtaa alaa metsissä, sillä lähes 60 prosenttia istutetuista taimista on kuusia. Männyn osuus on pienentynyt viime vuosina reiluun neljännekseen, koivua istutetaan alle viisi prosenttia ja muita puulajeja noin kymmenen prosenttia istutuspinta-alasta.

- Nopea viljely tuo metsänomistajalle parhaan tilin. Välittömästi uudistushakkuiden jälkeen tehty mätästävä muokkaus ja mahdollisimman nopea istutus siemenviljelyskeräysalkuperää olevalla taimella takaa huipputuoton. Jalostetulla taimella voidaan nopeuttaa puun kasvua neljänneksellä metsikkökeräyssiemeneen verrattuna, sanoo metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes Suomen metsäkeskuksesta.

Talousmetsän kiertoaika lyhenee 10-20 vuotta, kun istutuksissa käytetään jalostettuja taimia. Myös puuston tekninen laatu ja arvokkaan tukkipuun saanti paranee.

Viljelyn viivästyminen tuottaa tappiota

Metsänuudistusalaa ei kannata pitää tuottamattomana yhtään kasvukautta, sillä avonainen ala heinittyy ja vesoittuu nopeasti. Etelä-Suomessa kolmen vuoden viivästyminen viljelyssä voi aiheuttaa metsänomistajalle jopa 390 euroa tappiota hehtaarilla. Uudistusalojen nopea viljely on myös ilmastoteko, sillä uusi puusto sitoo ilmasta hiiltä.

- Suomalainen taimitarhatuotanto on korkealaatuista. Kotimaisten taimien käyttö metsänviljelyssä on hyvä ympäristölle, sillä lähialueella tuotetun materiaalin hiilijalanjälki on pienin.

Kevät on parasta aikaa myös tarkastaa mahdolliset tuhot aiemmin perustetuissa taimikoissa. Täydennysistutus kannattaa tehdä vielä muutama vuosi viljelyn jälkeen.

Metsänomistaja saa tietoa metsänviljelykohteistaan Metsään.fi-palvelusta. Palvelusta metsänomistaja löytää myös istutustöitä tekeviä toimijoita ja voi ilmoittaa heille työkohteista.

Jalostetuista kuusen siemenistä on pulaa

Metsänviljelyssä käytetään yhä enemmän 1,5 polven jalostettuja siemenviljelyksiltä kerättyjä siemeniä. Jalostetuilla siemenillä myös männyn viljely on luontaista uudistamista kannattavampaa aiempaa karuimmilla kasvupaikoilla.

Kuusen siemenviljelyksiä on perustettu 1980-luvulta lähtien vain vähän, kun taas kuusen viljely on lisääntynyt samaan aikaan nopeasti. Pitkälle jalostetuista ja kerätyistä kuusen ja koivun siemenistä on jo pulaa. Tänä keväänä myös taimista on tullut pulaa, kun uudistushakkuita on tehty viime vuosina vilkkaasti.

Lisätietoja:
Markku Remes
metsänhoidon johtava asiantuntija
Suomen metsäkeskus
puh. 044 548 8380
markku.remes(at)metsakeskus.fi