Rokuan yksityismetsissä hoidettiin paahde-elinympäristöjä

Juha Siekkinen Kosteikkomaailmasta toteutti maanpinnan avaamisen käytännön työt Rokualla. Kuva: Ari Karjalainen
Suomen metsäkeskus on tehnyt Rokuan harjualueella töitä paahde-elinympäristöjen hyväksi EU:n osittain rahoittamassa Light & Fire -LIFE hankkeessa. Maastossa näkyvät maanpinnan käsittelyn jäljet sadoista laikuista, koska jäkälää on poistettu laikuista. Lähes kahteen sataan laikkuun istutettiin kangasajuruohon taimia, joista puolet oli mikrolisättyjä.

Valtakunnallisessa Paahde-LIFE-hankkeessa tehdään töitä 69 Natura 2000 -alueella ympäri Suomea paahteisten, aikanaan tulen synnyttämien elinympäristöjen ja paahteisuutta vaativien lajien hyväksi. Elinympäristöjä kunnostetaan uhanalaisten ja harvinaistuneiden paahdelajien, kuten kangasajuruohon suojelemiseksi. Kangasajuruohoa myös palautetaan muun muassa siirtoistutuksin otollisille kasvupaikoille. Puustoa, varvikkoa ja jäkälää poistetaan alkuperäisen valoisuuden ja paahteisuuden palauttamiseksi.

Soluista kasvatettuja kangasajuruohon taimia istutettiin Rokualle

Rokuan kansallispuiston ympäristössä yksityismailla paahde-elinympäristöjen hoitotoimenpiteitä tehtiin kesällä 2016. Kaikkiaan kymmenessä kohteessa elinympäristöjä parannettiin valoa vaativille lajeille poistamalla männyn taimia, kanervaa, jäkälää ja sammalta. Kaikille kohteille myös istutettiin harvinaistunutta paahdekasvia, kangasajuruohoa. Osa taimista siirrettiin kohteille läheisistä runsaista luonnonesiintymistä ja osan toimitti mikrolisäystaimina Oulun Yliopiston kasvitieteellinen puutarha. Kasvitieteellisessä puutarhassa kokeiltiin onnistuneesti kangasajuruohon lisäämistä soluista.

Talousmetsään paahdehanke soveltuu erityisen hyvin, koska kohdealueiksi valikoitui puuntuotannon kannalta vähäarvoisia, karuja kohteita. Näin metsän talouskäyttöä ja luontoarvoja edistetään alueella rinnakkain. Metsänomistajat suhtautuivat asiaan myönteisesti, mikä oli ensiarvoisen tärkeää hankkeen toteutumisen kannalta.

Kesällä 2017 tehdyn seurannan mukaan taimet olivat talvehtineet ja lähteneet kasvuun yllättävänkin hyvin. Yhdeksän tainta kymmenestä oli hengissä talven jälkeen. Alueen tilan seurantaa jatketaan tänä vuonna. Hanketta hyödyntää tutkimuksissaan myös Jyväskylän yliopisto.

Paahdekasveille sopivat ympäristöt ovat vähentyneet

Paahdeympäristöjen kasvit ja eläimet ovat sopeutuneet kuivuuteen, kovaan auringon säteilyyn, korkeaan lämpötilaan ja jyrkkiin lämpötilavaihteluihin sekä niukkaravinteisuuteen. Paahdealueita syntyi aikaisemmin varsinkin metsäpalojen seurauksena. Koska metsäpalot torjutaan nykyisin tehokkaasti, paahdeympäristöjä ei pääse syntymään luontaisesti ja ne kasvavat nopeasti umpeen. Paahdealueilla viihtyy useita vaateliaita kasvi- ja hyönteislajeja, jotka eivät menesty muunlaisessa ympäristössä. Vain osa lajistoltaan arvokkaista paahdeympäristöistä on suojeltu.

Lisätietoja:
Irmeli Ruokanen
luonnonhoidon asiantuntija
Suomen metsäkeskus
puh. 0400 286 030
irmeli.ruokanen(at)metsakeskus.fi
 
Ari Karjalainen
metsän- ja luonnonhoidon neuvoja
Suomen metsäkeskus
puh. 040 732 2039
ari.karjalainen(at)metsakeskus.fi