Syysistutukset tasaavat metsätalouden työvoimatarvetta | Metsäkeskus

Syysistutukset tasaavat metsätalouden työvoimatarvetta

Nyt päättymässä olevalla istutuskaudella taimet istutettiin koronapandemian vuoksi tavanomaista useammin kotimaisella työvoimalla. Viime vuosina istutuksista paikoin jo neljännes on tehty ulkomaisen kausityövoiman avulla.

Metsäpuita voidaan istuttaa eteläisessä Suomessa jopa syyskuun loppuun saakka. Metsäammattilaiset ja metsänomistajat luottavat kuitenkin edelleen pääosin kevät- ja kesäistutuksiin. Suomessa istutetaan vuosittain reilut 150 miljoonaa tainta, joista noin 20 miljoonaa tainta istutetaan syksyllä.

Syysistutus on tarpeen, jotta istuttajien työmäärä tasaantuu ja istuttajia riittää työmaille. Menetelmässä on myös riskinsä. Syksyllä istutetut taimet eivät ehdi juurtua, joten alkukehitys voi ensimmäisinä vuosina olla hitaampaa kuin keväällä ja kesällä lämpimään maahan istutetuilla taimilla. 

– Syysistutuksissa myös tuhoriskit ovat suuremmat kuin kevätistutuksissa, vaikka harkiten tehtynä syysistutuksilla voi hyvin jatkaa istutuskautta, sanoo metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes Suomen metsäkeskuksesta. 

– Metsänomistajat aktivoituivat keväällä, ja istutuksia tehtiin silloin tavallista enemmän omatoimisesti. Työvoiman rajallisuus ei kuitenkaan lisännyt syysistutuksia, vaan osa tälle kaudelle suunnitelluista istutuksista siirtyi keväällä olleen työvoimapulan vuoksi ensi vuodelle, Remes kertoo.

Syksyllä kannattaa istuttaa vain keskikarkeille maille

Kasvupaikan valinta sekä huolellinen maanmuokkaus ja istutustyö korostuvat syysistutuksissa, sillä taimet ennättävät parhaimmillaankin juurtua vain vähän ennen talvea. Taimia tulisi istuttaa syksyllä vain keskikarkeille maalajeille, jolloin tuhoriski vähenee. 

- Taimien tuhoutumista syysistutuksissa voidaan vähentää istuttamalla taimet riittävän syvälle sekä välttämällä liian hienojakoisia tai karkeita maalajeja. Maan toistuva jäätyminen ja sulaminen syksyisin ja keväisin nostaa hienojakoisilla mailla taimia ylös. Karkeat maalajit kuivavat syksylläkin helposti, joten taimet voivat kärsiä myös vedenpuutteesta, Remes sanoo. 

Syyshallojen vaurioriski on suurin alavilla kasvupaikoilla. Erityisesti pienet taimet voivat vaurioitua kevätahavan seurauksena, kun aurinko ja tuuli haihduttavat neulasista vettä, mutta taimi ei saa imettyä vettä routaisesta maasta. 

Kuusi on turvallisin valinta syysistutuksiin

Syysistutukseen soveltuvat parhaiten kuusen paakkutaimet, joita voidaan istuttaa keväästä alkaen aina syksyyn saakka. Myös pienten koivujen istuttaminen onnistuu syksyllä hyvin, mutta isoja koivuja kannattaa istuttaa harkiten, sillä niiden menestymisestä on vähän kokemusta. Männyt kannattaa kuitenkin istuttaa keväällä, sillä kuiville ja karkearakeisille maille istutettavat männyt ovat kärsineet kuusta enemmän kuivamisesta syysistutuksissa. 

Kuusen osuus kaikista istutuskaudella istutettavista taimista on noin 70 prosenttia, männyn reilu neljännes ja rauduskoivun noin kolme prosenttia. Muiden puulajien osuus taimista on hyvin pieni.  Uudistushakkuiden määrät vaihtelevat suuresti vuosittain. Hakkuualoja uudistetaan kuitenkin jopa usean vuoden viiveellä, joten vuotuiset vaihtelut taimimäärissä ovat pienempiä kuin hakkuiden erot.

Kuva: Kuusentaimia vakassa

Lisätietoja:
Markku Remes
metsänhoidon johtava asiantuntija
Suomen metsäkeskus
p. 044 548 8380
markku.remes(at)metsakeskus.fi

.