Uusien yhteismetsien perustamismahdollisuuksia selvitetään Kainuussa

Suomen metsäkeskuksen hallinnoima yhteismetsien edistäminen Kainuussa -esiselvityshanke tiedottaa yhteismetsäasioista yhteisöille. Yhteismetsä omistusmuotona halutaan tehdä tunnetuksi muun muassa kuntapäättäjille.

Hankkeen yhtenä tavoitteena on selvittää, olisivatko Kainuun kunnat halukkaita perustamaan uusia yhteismetsiä yhdessä yksityisten metsänomistajien kanssa. Toimintamallissa kunta sitoutuisi liittämään omaa metsäänsä uuteen perustettavaan yhteismetsään. Kuntakohtainen yhteismetsä olisi avoin kaikille kyseisessä kunnassa metsää omistaville. Tämänkaltaisia yhteismetsiä on viime vuosina perustettu useita eri puolille Suomea. Kainuusta katsoen lähin esimerkki löytyy Pudasjärveltä, jossa kaupunki perusti yhteismetsän yhdessä yksityisten metsänomistajien kanssa. Noin 1800 hehtaarin yhteismetsä aloitti toimintansa vuonna 2015. Kuntien lisäksi myös seurakunnat ovat olleet kiinnostuneita yhteismetsäosakkuudesta.

Vuoden alusta käynnistyneessä Yhteismetsien edistäminen Kainuussa  - esiselvityshankkeessa kartoitetaan jo olemassa olevien yhteismetsien laajentumishalukkuutta ja muita kehittämistarpeita. Tämän lisäksi selvitetään mahdollisuudet uuden, niin sanotun sijoitusyhteismetsän perustamiseen. Sijoitusyhteismetsään voisi mahdollisesti päästä osakkaaksi rahalla, ilman oman metsän liittämistä.

Aluetaloutta piristäviä vaikutuksia

Yhteismetsässä toiminnan perusajatus on kestävän ja kannattavan metsätalouden harjoittaminen osakkaiden hyväksi. Metsän hakkuu- ja hoitotoimenpiteet suoritetaan metsäsuunnitelman mukaisesti. Metsätalouden harjoittaminen suurilla pinta-aloilla on kustannustehokasta. Metsät hoidetaan ajallaan ja puu liikkuu, jos sille vain on kysyntää. 

Yhteismetsistä ei yleensä löydy merkittäviä hoitorästejä. Näin ollen yhteismetsien voidaan olettaa hoitavan metsiään aktiivisemmin kuin keskiverto metsänomistaja. Passiivisuutta metsänhoidossa on havaittavissa etenkin kuolinpesissä. Kainuussa metsää omistavia kuolinpesiä onkin verrattain paljon. Toisaalta kuolinpesät ovat tyypillisiä yhteismetsään liittyjiä. Tätä kautta passiivisiakin metsätiloja siirtyy aktiivisen toiminnan piiriin.

Lisätietoja:
Jarmo Mulari
metsätilarakenteen asiantuntija
Suomen metsäkeskus
puh. 050 314 0424
jarmo.mulari(at)metsakeskus.fi