Siirry pääsisältöön

Perustietoa yhteismetsästä

Yhteismetsä on osakaskiinteistöille yhteisesti kuuluva alue, jota käytetään ensisijaisesti kestävän metsätalouden harjoittamiseen yhteismetsän osakkaiden hyväksi. Yhteismetsä on yksityismaata, eikä sillä ole mitään julkisoikeudellisia velvoitteita.

Yhteismetsän ylin päättävä elin on osakaskunnan kokous, joka koostuu osakaskiinteistöjen omistajista. Osakaskunta on erillinen oikeushenkilö. Yhteismetsän osakkaina voi olla yksityishenkilöitä, kuolinpesiä, yhtymiä ja yhteisöjä. Osakkaan äänivalta ja oikeudet riippuvat osuuden koosta. Päätökset tehdään enemmistöpäätöksinä.

Yhteismetsä voi tarjota hyvän ja toimivan ratkaisun moniin nykyaikaisen metsänomistuksen tavoitteisiin. Liian pientä yhteismetsää ei kuitenkaan kannata perustaa, koska hallintokulujen vuoksi pienen yhteismetsän toiminta ei ole kannattavaa. Yhteismetsän pinta-ala on yleensä riittävä silloin, kun metsätaloudesta saadaan tuloja vuosittain.

Yhteismetsiä on perustettu Suomessa jo vuodesta 1887 alkaen. Vuoden 2024 alussa Suomessa oli 636 yhteismetsää. Vuonna 2003 tehty yhteismetsälain kokonaisuudistus on merkittävästi lisännyt uusien yhteismetsien perustamista. Yhteismetsien kokonaispinta-ala kasvaa koko ajan, ja se on jo noin 842 000 hehtaaria.

Maamme yhteismetsissä on noin 25 000 osakasta, ja yhteismetsien osuus on noin kuusi prosenttia yksityismetsiemme pinta-alasta. Pienin yhteismetsä on alle 20 hehtaarin suuruinen, kun taas suurimman eli Kuusamon yhteismetsän pinta-ala on lähes 100 000 hehtaaria.

Yhteismetsän materiaalipankissa on yhteismetsäaiheesta paljon lisätietoa ja erilaisia malliasiakirjoja.

Yhteismetsän valtuuttamat henkilöt voivat myös ottaa käyttöönsä Metsään.fi-palvelun.

Lue lisää Metsään.fi-palvelun asiointiluvasta.

Yhteismetsäportaalissa on keskeisiä yhteismetsäomistusta koskevia linkkejä myös Maanmittauslaitoksen, Suomen yhteismetsät ry:n ja Verohallinnon verkkosivuille.